Ilmari Huitti

suomalainen kuvataiteilija

Kustaa Ilmari Huitti (6. marraskuuta 1897 Vaskijärvi, Pyhäjärvi Ul.6. joulukuuta 1960 Karkkila) oli suomalainen taidemaalari.

Huitin vanhemmat olivat maakauppias Kaarle August Huitti (s. 23.11.1861 Marttila) ja Josefina o.s. Oila (s. 29.5.1863 Loppi). Hän opiskeli maalausta Alpo Sailon johdolla 1914 ja kävi vuosina 1915–1917 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun, jossa häntä opettivat Albert Gebhard ja Yrjö Ollila.

Huitti osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1917 alkaen ja kansainvälisiin näyttelyihin Amsterdamissa ja Antwerpenissä vuonna 1931. Huitin realististen maalausten aihepiirinä oli usein hänen kotikylänsä Karkkilan Vaskijärvi ja sen ihmiset. Hän oli myös lahjakas muotokuvamaalari.[1]

Huitti keräsi vanhaa talonpoikaisesineistöä ja säilytti Vaskijärven ja Lopen taloista keräämiään kokoelmia Vaskijärven Myllymäen entisessä torpassa. Hän siirsi myös kolme vanhaa aittarakennusta torpan viereen ja rakensi paikalle itselleen asunnoksi Aittamäki-nimisen talon vuonna 1951. Huitin kuoleman jälkeen varsinainen torpparakennus purettiin ja Huitin kokoelmat siirrettiin Karkkilan-Högforsin työläismuseoon. Huitin paikalle siirtämät aittarakennukset ovat kuitenkin edelleen jäljellä.[2]

Huitti seurusteli 1930-luvulla helsinkiläisen seurapiirikaunottaren Marita Kaliman (1915–1978) kanssa. Kalima julkaisi vuonna 1940 romaanin Uusi koti, jossa kuvattiin tätä päättynyttä suhdetta romaanin päähenkilöiden ”Simo Haikan” (Ilmari Huitti) ja ”Kaari Rantalan” (Marita Kalima) kautta. Marita Kalima, joka oli kielentutkija Jalo Kaliman tytär ja teatterinjohtaja Eino Kaliman veljentytär, meni myöhemmin naimisiin Pekka Niemeläisen kanssa ja piti yhdessä miehensä kanssa naisten kappaliikettä Helsingin Bulevardilla.[3]

Huitti testamenttasi Karkkilan Vaskijärvellä sijainneen huvilansa Aleksis Kiven Seuralle kirjailijoiden lomanviettopaikaksi. Kirjailija Veijo Meri vietti perheineen kesän 1961 tällä huvilalla ja Ilmari Huitista kuulemiensa kertomusten perusteella hän loi taiteilija ”Otto Kukkakosken” henkilöhahmon valmisteilla olleeseen romaaniinsa Peiliin piirretty nainen (1963). Meri sai aiheen romaaniinsa löydettyään huvilan ullakolta Marita Kaliman Huitille lähettämiä kirjeitä. Kalima esiintyi romaanissa ”Kaarina Hallakorven” nimellä.[4][5]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • J. G. Könnäri: Joutavia juttuja. 1959 (Ilmari Huitti kertoo töistään)
  • Pentti Mäensyrjä: Sielupensseli: romaaninomainen näkemys taidemaalari Ilmari Huitin originellista elämästä. Karkkilan kulttuuriyhdistys Lyyti ry. 1984.
  • Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiö & Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. 2010.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa