Ilmajoen seurakunta
Ilmajoen seurakunta on Ilmajoen kunnan alueella toimiva seurakunta, joka kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lapuan hiippakunnan Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan. Seurakunnassa oli 10 475 jäsentä vuonna 2022, ja sen kirkkoherra on Jani Latva-Nikkola.
Ilmajoen seurakunta | |
---|---|
tunnus |
sijainti |
Ilmajoen kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
Rovastikunta | Etelä-Pohjanmaan rovastikunta |
Pääkirkko | Ilmajoen kirkko |
Perustettu | 1532 |
Jäsenmäärä | 10 475[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 84,7 % |
Kirkollisvero | 1,75 % |
Kirkkoherra | Jani Latva-Nikkola |
Verkkosivusto |
Historiaa
muokkaaIlmajoen seurakunnan alue kuului alun alkaen muun suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan tavoin suureen Kyrönjoensuun/Pohjankyrön emäseurakuntaan, jonka keskus oli nykyinen Isokyrö.
Ilmajoen kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1516 Kyrön emäseurakunnan yhteyteen. Tuolloin Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki vihki Ilmajoen kappelin Pyhän Annan ja apostoli Jaakobin kunniaksi. Vuonna 1532 Ilmajoesta tuli itsenäinen kirkkopitäjä, jolloin se sai myös oman kirkkoherransa.[2]
Ilmajoen emäpitäjän alue käsitti nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. 1600- ja 1700-kuvulla Ilmajoen asutus tihentyi ydinalueella ja myös Alavus, Kauhajoki ja Jalasjärvi olivat voimakasta uudisasutusaluetta. Vuonna 1638 Ilmolan kappelin paikalle rakennettiin tornillinen pitkäkirkko, jonka yhteyteen nousi vuonna 1693 pohjalaismallinen renessanssitapuli.[2]
Ilmajoen kirkkopitäjään muodostettiin 1600-luvulla uusia kappeliseurakuntia: Kauhajoki (1627), Kurikka (1672), Alavus (1674) ja Jalasjärvi (1689). Ilmajoen kirkkopitäjä hajaantui lopullisesti kuitenkin vasta 1800-lopulla, jolloin loputkin kappeliseurakkunat muutettiin itsenäisiksi seurakunniksi.[2][3]
Ilmajoen vanha kirkko purettiin, kun kokkolalaisen Matti Hongan rakentama nykyinen kirkko valmistui vuonna 1765.[2] Ilmajoen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1860 kirkkoherra Carl Rudolf Forsmanin toimesta. Tätä ennen opetusta oli jo annettu Ala-Lauroselan talossa.[4] Ilmajoen kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuonna 1866.
- Kauhajoki: Sai oman rukoushuonekuntansa vuonna 1624 ja kappeliseurakunnaksi vuonna 1627. Itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858.
- Jalasjärvi: Kappeliseurakunnaksi vuonna 1730 ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858.
- Kurikka: Kappeliseurakunta perustettiin Kylmäjyrän nimellä vuonna 1701 ja se erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1867.
- Alavus: Oma saarnahuonekunta perustettiin vuonna 1673, ja siitä tuli Ilmajoen kappeli vuonna 1701. Vuonna 1798 se siirrettiin Kuortaneen alaiseksi kappeliksi.
- Peräseinäjoki: Kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1798 ja itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1882.
- Seinäjoki: Kappeliseurakunta perustettiin 1863 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1895
- Ilmajoen kirkko, joka on valmistunut vuonna 1766, on järjestyksessään kolmas kirkko Ilmajoella. Suunnittelijana ja rakentajana on toiminut Matti Honka
- Seurakuntakeskus, valmistui vuonna 1972, Aulis Jääskeläisen suunnittelemana, purettu[7]
- Virastotalo, valmistunut vuonna 1987, Aulis Jääskeläisen suunnittelema
- Nuorten tilat ”Wanha”, alun perin pappilaksi rakennettu vanha seurakuntatalo vuodelta 1917
- Siunauskappeli, Kauno Kallion piirtämä, valmistunut 1930-luvulla
- Koskenkorvan seurakuntatalo, arkkitehtina Mikael Nordenswan 1953[8]
- Ahonkylän seurakuntakoti
- Päiväkerhokerhotalo ”Kirkonkulma”, suunnitellut Minna Mäkelä, valmistunut vuonna 2014
- Kalajaisten leirikeskus, nykyinen päärakennus valmistunut vuonna 1985, majoitusrakennus 2010-luvulla
- Vanha päiväkerhokeskus ”Herrala”, valmistunut vuonna 1967 virastotaloksi ja kirkkoherran pappilaksi. Ei enää seurakunnan käytössä.
Herätysliikkeet
muokkaaIlmajoen seurakunta kuuluu muun Seinäjoen eteläisen ja läntisen alueen tavoin voimakkaaseen ja yhtenäiseen evankelisen herätysliikkeen tukialueeseen.[9]
Kirkkoherrat
muokkaaSeurakunnassa ovat olleet seuraavat kirkkoherrat:[3][10][11]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
Viitteet
muokkaa- ↑ Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ a b c d Rikkinen & Sihvo 1986, s. 55
- ↑ a b c Ilmajoen seurakunta 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Rikkinen & Sihvo 1986, s. 56
- ↑ SKS:n paimenmuisto kansallisbiografia.fi. Viitattu 20.12.2016.
- ↑ Ilmajoen seurakunnan tilat ilmajoenseurakunta.fi. Viitattu 16.9.2016.
- ↑ Seurakuntakeskus Ilmajoen seurakunta. Arkistoitu 16.4.2023. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Koskenkorvan seurakuntatalo Ilmajoen seurakunta. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151-153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Liakka & Sarvela: Ilmajoen pitäjä, s. 59. Ilmajoen kunta, 1986.
- ↑ A.J. Alanen: Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen, s. 794-796. Ilmajoen kunta, 1953.