Avaa päävalikko

Houtskari

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Paraisia
(Ohjattu sivulta Houtskarin kunta)

Houtskari (ruots. Houtskär) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on ollut vuodesta 2003 lähtien kaksikielinen, sitä ennen ainoastaan ruotsinkielinen. Asukkaista 86 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 14 prosenttia suomea.

Houtskari
Houtskär
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Parainen
Houtskari vaakuna.svg Houtskari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°13′20″N, 021°22′20″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus Houtskarin kirkonkylä
Perustettu
– Kirkkoherrakunta 1867
– Kunnallishallinto 1870
Liitetty 2009
– liitoskunnat Iniö
Korppoo
Nauvo
Parainen
Houtskari
– syntynyt kunta Länsi-Turunmaa
Pinta-ala 566,81 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 119,93 km²
– sisävesi 0,71 km²
– meri 446,17 km²
Väkiluku 621  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 5,18 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 24,8 %

Houtskarissa oli vuoden 2008 lopussa 621 asukasta.[2] Saaren pinta-ala on 566,81 km², josta 119,93 km² maata, 0,71 km² sisävesiä ja loput 446,17 km² merta.[1] Naapurikunnat ovat Brändö, Iniö, Korppoo, Kökar ja Sottunga.

Houtskari koostuu noin 700 saaresta. Kunnassa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta esim. noin 800 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa kesämökkiä. Luonto on vaihtelevaa, ja kasvilajien määrä on runsas mm. kalkkipitoisen maaperän sekä hyvän ilmaston ansiosta. Houtskari sijaitsee osittain Saaristomeren kansallispuiston alueella.

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Joitakin kivestä ladottuja jatulintarhoja ja niin kutsuttuja ryssänuuneja on Houtskarin alueella siellä täällä, mutta ne ovat tuskin peräisin esihistorialliselta ajalta. Paikallinen perimätieto kertoo ensimmäisten pysyvien asukkaiden tulleen Taalainmaalta Ruotsista.[4]

Houtskarin nimi on muuntunut seudun vanhasta suomalaisnimestä "Hautasaari tai Hautasalo".[5] Historiallisissa asiakirjoissa Houtskari mainitaan ensimmäisen kerran Korppoon kappeliseurakuntana vuonna 1554.[6] Piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1627 Korppoon kappalaisen muuttamaan Houtskariin, ja vuonna 1639 määrättiin Houtskariin rakennettavaksi uusi kirkko entisen lahonneen tilalle.[4] Itsenäinen seurakunta Houtskarista tuli vuonna 1867[7] ja kunnallishallinto Houtskariin perustettiin vuonna 1870[8].

Kalastuksen ja merenkulun kukoistuskaudella 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Houtskarista vietiin kalaa Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Suomenlahden pohjoisiin rannikkokaupunkeihin. Kalanpyydyksiä ja veneitä valmistettiin kotiteollisuutena yli oman tarpeen.[4]

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[9] joka vuoden 2012 alussa otti käyttöön uudestaan nimen Parainen.

KylätMuokkaa

Berghamn, Björkö, Hyppeinen[10] (Hyppeis), Hönsnäs, Jungfruskär, Järvis, Kittuinen[11] [12] (Kittuis), Kivimo, Lempnäs, Medelby, Mossala (Mussala[13]), Nåtö, Näsby, Roslax, Saverkeit, Stor-Pensar, Sördö, Träskby, Äppelö

NähtävyyksiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Houtskarin pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kolapojkar eli hiillostetut silakat sekä kirnupiimävelli.[14]

ValokuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 99–102. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  5. http://veta.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=3&subject=1000km
  6. Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009).
  7. Mårtensson, Bernt: Houtskär som kapellförsamling. Teoksessa: En bok om Houtskär I: Bygdens öden till slutet av 1900-talet.. Houtskari: Houtskarin kunta, 1997. ISBN 952-90-9370-5. (ruotsiksi)
  8. Mårtensson, Bernt: Självständig kommun. Teoksessa: En bok om Houtskär II: Bygdens öden till slutet av 1800-talet.. Houtskari: Houtskarin kunta, 2000. ISBN 952-90-9370-5. (ruotsiksi)
  9. Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27. kesäkuuta 2007 kello 17:20. YLE Uutiset. Viitattu 27. kesäkuuta 2007.
  10. Västaboland.fi (s.27) Viitattu 14.4.2011
  11. Kittuisten yhteysaluslaituri Viitattu 14.4.2011
  12. Merikartat/merikarttojen pävityspalvelu (s.2) Viitattu 14.4.2011
  13. Länsi-Turunmaan kaupunki/Mussala/rantakaava Viitattu 10.4.2011
  14. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa