Avaa päävalikko

Henrik Parviainen, myös Henrik Parwiainen tai Heikki Parviainen (25. helmikuuta 18142. toukokuuta 1877), oli kauppias Joensuussa ja valtiopäivämies.

Pohjois- ja Raja-Karjalasta on lähtöisin ns. Kiihtelysvaaran Oskolan sukuhaara, josta useat suvun jäsenet ja heidän puolisonsa ovat kohonneet merkittäviksi kauppiaiksi tai tehtailijoiksi ja vaikuttaneet muillakin aloilla 1800-luvulta alkaen. Tämän sukuhaaran vanhin on Antti Ollinpoika Parviainen (syntynyt 1674, kuollut 27. toukokuuta 1737 Kiihtelysvaaran Oskolassa). [1],[2],[3]

Henrik Parviainen[4] oli maakauppias Kiihtelysvaarasta, Oskolan sukuhaaraa. Hän harjoitti kaupankäyntiä Joensuussa jo ennen kaupungin perustamista 1848 ja hankki porvarioikeudet perustetussa kaupungissa kuten veljensä Simon Parviainen, Petter Parviainen ja Erik Parviainen sekä Jyväskylässä Michel Parviainen.

Henrik Parviaisen ensimmäinen vaimo oli Elin Simonsdotter (1826–1847 Kiihtelysvaarassa), toinen Sofia Cajander (1829–1897). Henrikillä oli 13 lasta, joista mainittakoot poika Simo Fritiof Parviainen, piirilääkäri ja valtiopäivämies, tytär Johanna Selina Parviainen, tehtailija C.J.Cederbergin vaimo sekä tytär Elise Parviainen, joka vuosi isänsä kuoleman jälkeen oli ensimmäinen ja ainoa nainen, joka sai Joensuussa porvarioikeudet.

Henrik Parviainen hankki perustetusta Joensuun kaupungista tontin asuntoa ja kauppahuonetta varten Torikadun ja Suvantokadun kulmasta (korttelista 52 tontti 4 vanhan numeroinnin mukaisesti), nykyään K-Citymarketin kohdalla. Hän asui siinä koko loppuelämänsä. Vuonna 1862 siihen rakennettiin Joensuun ensimmäinen lämmitettävä eteinen. Henrik Parviainen kauppasi mm. voita, turkiksia, suolaa, kahvia, kankaita ym. Ehkä hänen hyväntahtoisuutensa takia hän ajautui konkurssiin v. 1877, ja hän kuoli samana vuonna.[5]

Henrik Parviainen rakennutti Joensuuhun 3 asuintaloa, mutta yksikään niistä ei enää ole säilynyt. Lisäksi hän urakoi yhdessä talollinen Tuomas Laurikaisen kanssa Niskasaaren viljamakasiinin, joka valmistui v. 1852.

Pielisjoen Linna, entinen viljamakasiini

Se on Joensuun vanhin kivirakennus ja museoviraston valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Henrik Parviainen osallistui laivaliikenteen kehittämiseen kahdessa laivayhtymässä, mm. höyrylaiva Väinämöisen osakkaana vuodesta 1866 lähtien.

Oman kaupankäynnin ohella Henrik Parviainen toimi Joensuussa Järjestysoikeuden vannotettuna apujäsenenä, kaupunginvanhimpina (valtuutettujen edeltäjä) ja kaupungin rahavarainhoitajana eli kaupunginkasöörinä (kamreerin edeltäjä) sekä rakennuslainavarain toimikunnassa. Vuonna 1863 hänet valittiin Suomen Suuriruhtinaskunnan valtiopäivämieheksi.[6] Valtiopäivillä hyväksyttiin mm. Henrik Parviaisen ja A.J.Europaeuksen esitys Joensuun yläalkeiskoulun (myöhemmin Joensuun lyseo) perustamisesta. Hän oli perustamassa Joensuun porvariston eläkekassaa 1856. Hän toimi seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenenä 26 vuotta ja lukkarina 12 vuotta. Henrik Parviainen oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aktiivijäsen.

R. W. Ekman: Aleksanteri II avaamassa valtiopäiviä 1863

LähteetMuokkaa

  1. Kalevi Ahonen ym.: Joensuun kaupungin historia I. Joensuun kaupunki, 1985. ISBN 951-99624-7-6. (suomeksi)
  2. Pasi Tuunainen: Elämää entisajan Joensuussa, Joensuun kaupunki 1848–1998. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 1998. ISBN 951-96664-5-1. (suomeksi)
  3. Maija Parviainen: Parviisii. Parviaisten sukuseura ry. ISBN 952-91-9111-1. (suomeksi)
  4. Esko Järvelin: Konstiniekkoja ja kauppamiehiä. Joensuu-seura ry., 1981. ISBN 951-99329-4-1. (suomeksi)
  5. Sofie Parviainen: Waihtoilmoituksia (Karjalatar-lehti) DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. 4.5.1877. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.8.2017. (suomeksi)
  6. porvarissäädyn edustajat vuoden 1863 valtiopäivillä, kuvattu Kaivohuoneen portailla 1863. Museovirasto. Viitattu 15.8.2017. (suomeksi)