Hebei

Kiinan maakunta

Hebei (kiin.: 河北; pinyin: héběi) on yksi Kiinan pohjoisista maakunnista. Se ympäröi Pekingiä ja Tianjiniä. Maakunta on väestöltään Kiinan kuudenneksi väkirikkain (73,3 milj. asukasta) ja taloudellisesti kuudenneksi tuottavin maakunta.

Hebei
河北省
Héběi shěng
Hebein (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Hebein (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso 11 yksikköä
Piirikuntataso 172 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi maakunta
 – hallinnollinen keskus Shijiazhuang
Pinta-ala  ([1]) 187 700 km² (13.)
Väkiluku (2010) 71 854 202 (6.)
BKT (2013) 2 830,1 mrd. CNY[2]
(eli 4,5 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 38 716 CNY, noin 4 638 EUR[3][4] (92 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6]) 0,691
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-13
www.hebei.gov.cn

Nimeä on latinisoitu myös muotoihin Hopei ja Hopeh. Maakunnan lyhenne on Ji (冀), sillä alue oli aiemmin Ji-prefektuuri. Nimi Hebei tarkoittaa "joen pohjoispuolta" (Keltainenjoki), joskaan Keltainenjoki ei sivua maakuntaa sen nykyisillä rajoilla missään kohdassa.

Maantiede muokkaa

Naapurina ovat Sisä-Mongolia pohjoisessa, Liaoning koillisessa, Bohainmeri, Peking ja Tianjin idässä, Shandong kaakossa, Henan etelässä ja Shanxi lännessä.

Hebeitä ympäröi Yanshanvuoristo pohjoisessa ja Taihangshan lännessä. Kaakossa on Pohjois-Kiinan tasanko.

Hebeissä vallitsee mantereinen monsuuni-ilmasto. Vuosittainen sademäärä on 400–800 mm. Kesäisin on usein rankkasateita.

Historia muokkaa

 
Chengden kesäpalatsia.

Hebeistä on löytynyt pekinginihminen, 450 000 vuotta sitten elänyt ihmislaji.lähde? Qing-dynastian aikana (1644–1912) suurin osa nykyisestä Hebein maakunnasta kuului Zhilin maakuntaan. Nykyisen nimensä maakunta sai vuonna 1928. Maakunnan pääkaupunki sijaitsi ensin Pekingissä, josta se siirrettiin Tianjiniin vuonna 1930 ja edelleen Baodingiin vuonna 1935. Kiinan tasavallan aikana alue kärsi niin sisäisistä kuin ulkoisistakin uhkatekijöistä. Paikalliset sotalordit Feng Guozhang (1859–1919), Cao Kun (1862–1938) ja Wu Peifu (1874–1949) taistelivat toisiaan vastaan, kunnes Kuomintang otti alueen haltuunsa vuonna 1928. Marco Polon sillan välikohtauksen jälkeen vuonna 1937 alkoi Kiinan–Japanin sota ja Japani otti nopeasti Hebein alueen haltuunsa.[7]

Japanin hävittyä toisessa maailmansodassa kommunistit perustivat tukikohtia alueelle, ja heidän sodanjohtonsa sisällissodan aikana sijaitsi Xibaipon kylässä. Kommunistien voitettua Hebein alueita laajennettiin Kiinanmuurin toiselle puolelle. Uusiin alueisiin lukeutui esimerkiksi Zhangjiakoun alue, jolla sijaitsee nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Chengden kesäpalatsi. Vuosien 1958 ja 1966 välillä Hebeihin kuului myös Tianjinin alue ja se toimi jälleen alueen pääkaupunkina. Vuonna 1968 pääkaupunki siirrettiin lopulta nykyiseen Shijiazhuangiin, joka vielä 1900-luvun alussa oli ollut vain pieni kylä. Sittemmin siitä kehkeytyi yksi Kiinan tärkeimmistä rautateiden solmukohdista. Poliittisten uudistusten myötä vuodesta 1978 lähtien Hebein talous on kasvanut voimakkaasti. Suurimmat hyötyjät ovat kuitenkin olleet kaupunkien asukkaat.[7]

Talous muokkaa

 
Liikekeskusta Shijiazhuangissa.

Hebein talous on riippuvainen maataloudesta. Päätuotteet ovat vehnä, maissi, hirssi ja gaoliang (kiinalainen durra) sekä puuvilla. Suurin osa Kiinan puuvillantuotannosta on peräisin Hebeistä.lähde? Lisäksi tuotetaan maapähkinöitä, soijapapuja ja seesamia.

Hebeissä on myös merkittäviä määriä hiiltä ja rautaa.lähde? Niinpä siellä onkin hiili-, teräs- ja rautateollisuutta. Muita teollisuudenaloja Hebeissä ovat kehruu, koneteollisuus, kemianteollisuus, öljyteollisuus, sähköteollisuus, keramiikka ja elintarviketeollisuus.

Väestö muokkaa

Hebein etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[8]
Etninen ryhmä 2000 2010
Han-kiinalaiset 63 781 603 68 861 333
Mantšut 2 118 711 2 169 311
Hui-kiinalaiset 542 639 570 170
Mongolit 169 887 180 849

Kiinan vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Hebein alueella asui yhteensä 71,854 miljoonaa ihmistä.[9] Väestötiheys vaihtelee voimakkaasti alueittain pohjoisen vuoristoalueiden ja lännen maatalousalueiden Pohjois-Kiinan tasangon välillä. Vuonna 2006 62 % alueen väestöstä asui maaseudulla. Suurin osa Hebein asukkaista on etnisiä han-kiinalaisia. Vähemmistöt muodostavat noin 4 % maakunnan väestöstä. Suurin etnisistä vähemmistöistä ovat mantšut ja heistä suuri osa asuu Chengden prefektuurissa pohjoisessa. Muita vähemmistöjä olivat hui-kiinalaiset ja mongolit.[7]

Hallinnollinen jako muokkaa

 
Hebein prefektuuritason jako.

Pekingin kaupunkia ympäröivä Hebei jakautuu 11 prefektuuritason kaupunkiin, jotka jakautuvat edelleen piirikuntiin, kaupunkialueisiin ja piirikuntatason kaupunkeihin. Piirikuntatason yksiköitä Hebeissä on 172 kappaletta. Nämä jakautuvat puolestaan 2 207 kunnallistason yksikköön.[10] Hebein hallinnollinen aluejako on seuraava (numerointi oheisen kartan mukaisesti):

Prefektuuritason kaupungit

Matkailu muokkaa

Hebei on erinomaisten kulkuyhteyksien päässä.lähde? Siellä on yli 40 000 kilometriä maanteitä, ja rautatiet vievät mm. Kantoniin, Harbiniin, Baotouhun, Nanjingiin, Shanghaihin, Jiujiangiin ja Jinaniin. Lisäksi maakunnassa on Pohjois-Kiinan vilkkain satama, Qinhuangdaon satama. Shijiazhuangissa on vilkasta lentoliikennettä.

Ming-dynastian aikaisen Kiinan muurin itäinen päätepiste on Shanhaiguanissa, lähellä Qinhuangdaoa. Muuri kulkee maakunnan pohjoisosan lävitse.

Chengdessä sijaitsee vuorimaja ja sen temppelit, ja se on Unescon maailmanperintökohde.

Lähteet muokkaa

  1. About Hebei - Geography and climatic environment 17.12.2009. the People's Government of Hebei Province & China Daily, chinadaily.com.cn. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  2. 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  3. 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  4. Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  5. 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  6. China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: undp.org. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  7. a b c David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 190-193. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  8. Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 369-370. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1. (englanniksi)
  9. National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census[1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  10. Administrative divisions of Hebei China Foreigners Guide. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 25.11.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa