Pekinginihminen
Pekinginihminen (Homo pekinensis; aiemmin tunnettu myös latinalaisella nimellä Sinanthropus pekinensis; kiin. 北京猿人) on eräs pystyihmisen (Homo erectus) sisarlaji.[1] Ensimmäiset löydöt tehtiin vuosina 1923−1927 Zhoukoudianin luolasta Pekingin lähellä Kiinassa. Vanhimpien löytöjen on todettu olevan peräisin 250 000 – 400 000 vuoden takaa, eli pleistoseenikaudelta.[2]
Alkuperäiset 1920-luvulla löydetyt pekinginihmisen jäänteet katosivat Kiinassa epäselvissä oloissa toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Japani oli tuolloin hyökännyt Kiinaan, ja jäänteet haluttiin siirtää Yhdysvaltoihin, missä ne olisivat paremmassa turvassa. Kuljetuksessa käytetty rahtialus ehkä upposi japanilaisten hyökkäyksessä.[3]
Ei ole varmaa, tunsivatko pekinginihmiset tulen käytön. Zhoukoudianin luolastosta on kuitenkin löydetty yli 100 000 kiviesinettä, joista useimmat ovat liuskoja tai iskureita. Löydettyjen työkalujen terät on käsitelty tavallisesti vain yhdeltä puolelta. Terien käsittelytapa muistuttaa olduvainkulttuurista. Nuorempien löydettyjen esineiden raaka-aine ja valmistustekniikka on vanhempiin verrattuna parempi, ja nuoremmat esineet ovat kooltaan pienempiä.[3]
Lähteet muokkaa
- Valste, Juha: Ihmislajin synty. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.