Hanty-Mansijsk

Hanti-Mansian pääkaupunki Venäjällä

Hanty-Mansijsk (ven. Ха́нты-Манси́йск, hantiksi Ёмвош, Ёмвоҷ, mansiksi Абга) on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan pääkaupunki Länsi-Siperian alangolla Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Irtyšin varrella 15 kilometriä Irtyšin ja Obin yhtymäkohdasta,[5] noin 2 900 kilometriä Moskovasta itään. Hanty-Mansijsk on Venäjän öljyntuotannolle keskeisimmän piirikunnan vauras hallintokeskus. Kaupunkia on rakennettu ja sen asukasluku kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Se pyrkii kehittymään erääksi Länsi-Siperian talous-, kulttuuri- ja urheilukeskuksista.[6]

Hanty-Mansijsk
(Ха́нты-Манси́йск)
Ёмвош, Ёмвоҷ; Абга
Näkymä Hanty-Mansijskistä. Sinikattoisessa rakennuksessa toimii Geologia-, öljy- ja kaasumuseo. Sen edessä on Länsi-Siperian öljykentät löytäneen ja sosialistisen työn sankariksi nimetyn geologi Farman Salmanovin patsas.
Näkymä Hanty-Mansijskistä. Sinikattoisessa rakennuksessa toimii Geologia-, öljy- ja kaasumuseo. Sen edessä on Länsi-Siperian öljykentät löytäneen ja sosialistisen työn sankariksi nimetyn geologi Farman Salmanovin patsas.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Hanti-Mansian sijainti, alla kaupungin sijainti piirikunnassa
Hanti-Mansian sijainti, alla kaupungin sijainti piirikunnassa

Hanty-Mansijsk

Koordinaatit: 61.0026°N, 69.0195°E

Valtio Venäjä
Alue Ural
Piirikunta Hanti-Mansia
Historiallinen maininta 1582
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 218,24 km²
Väkiluku (2010) 80 151
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2) [1][2]
Postinumero 628000-628002, 628007, 628012, 628991[3]
Suuntanumero(t) +7 3467(1)[4]









Hanty-Mansijskin ilmasto on mantereinen, ja sitä kuvaa pitkä, ankara talvi. Tammikuun keskilämpötila on −18 – −23 °C, ja heinäkuun 16–19 celsiusastetta. Sadetta saadaan keskimäärin noin 500 mm vuodessa.[5]

Historia

muokkaa
 
Jugran valtionyliopisto Hanty-Mansijskissa.
 
Irtyšin yli rakennettua siltaa juhlistava postimerkki.
 
Hanty-Mansijskin yhdistetty linja-autoasema ja jokiliikenteen matkustajaterminaali.
 
Kansallisen Luonto ja ihminen -museon rakennus.
 
Hanty-Mansijskin jääkiekko- ja monitoimihalli Jugra-areena.
 
Hanty-Mansijskin ampumahiihtokeskus.

Kaupungin paikalla oli aikoinaan Samarovo-niminen linnoitettu ostjakkikylä, josta on historiallinen maininta vuodelta 1582.[7] Kasakkapäällikkö Jermak valloitti kesällä 1582 Irtyšin varrella sijainneen Kašlykin (Sibir) kaupungin ja Stroganovien kauppiassuvun toimeksiannosta hyökkäsi talvella 1583 pohjoisemmaksi Siperian kaanikuntaan. Hän lähetti kasakkaosaston pohjoiseen kohti joen alajuoksua. Ohitettuaan Irtyšin sivujokien Kondan ja Pelymin vogulien maat kasakkajoukko kohtasi Samarovon asutuksen suojamuurit. Kasakkojen talvinen hyökkäys yllätti ostjakkiasukkaat, ja heidän johtajansa, arvostettu ruhtinas Samar, kuoli. Samarovolaiset antautuivat.[8]

Tsaari Mikael Romanovin käskystä paikalle perustettiin vuonna 1637 kauppapaikka (Samarovski Jam). Vuonna 1708 paikkakunta liitettiin osaksi Pietari Suuren perustamaa Siperian kuvernementtia.[9]

Asema hallinnollisena keskuksena sai alkunsa, kun vuonna 1930 paikalle perustettiin Ostjakkien ja vogulien kansallisen piirikunnan keskukseksi Ostjako-Vogulsk-niminen työläisasutus. Nykyisen nimensä se sai 1940. Vuonna 1950 siihen liitettiin silloinen naapurikylä Samarovo, ja asutuksesta tuli kaupunki.[6][5]

Aluehallinnollinen jako ja väestö

muokkaa

Aluehallinnossa piirikunnan pääkaupunki muodostaa Hanty-Mansijskin kaupunkipiirin, mutta kaupunki on myös ympäröivän Hanty-Mansijskin piirin hallintokeskus. Kaupunki on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Vuonna 2002 siellä oli noin 53 000 asukasta.[10] Vuoden 2010 väestönlaskennassa kaupungin asukasluku oli jo 80 151 asukasta. Ympäröivässä Hanty-Mansijskin piirissä asui tuolloin 19 362 henkeä.[11]

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi Hanty-Mansijskin
asukasluku
1939[5] 7 500
1959[12] 20 677
1970[13] 24 815
1979[14] 28 266
1989[15] 34 462
2002[16] 53 953
2010[11] 80 151

Talous

muokkaa

Liikenne

muokkaa

Kaupunki sijaitsee Obin sivuhaaran Irtyš suulla. Joet ovat yhä tärkeä piirikunnan liikenneväylä. Kaupungissa on keskeinen matkustajasatama ja useita tavaraliikenteen laitureita. Kaupunkiin johtaa maantie Pyt-Jahin kautta Tobolskista. Rautatieyhteyttä ei ole; lähin rautatieasema on idässä Pyt-Jahissa noin 250 kilometrin päässä.[17] Vuonna 2004 Hanty-Mansijskin kohdalle valmistui Irtyšin ylittävä 1 315,9 metriä pitkä silta.[18] Kaupungista on tieyhteys myös länteen Njaganiin, josta voi jatkaa maanteitse miljoonakaupunki Jekaterinburgiin. Hanty-Mansijskin lentoasema kuuluu piirikunnan keskeisimpiin lentokenttiin.[17]

Vuonna 2008 hyväksytyn Venäjän rautateiden pitkänajan strategiaohjelman mukaan uusi, yhteiskunnallisesti tärkeänä pidetty rautatieyhteys Hanty-Mansijskiin pyritään rakentamaan aikavälillä 2016–2030 kaakosta, Neftejuganskin piirin Salymin rautatieasemalta lähtien.[19]

Kulttuuri ja koulutus

muokkaa

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Geologia-, öljy- ja kaasumuseo, kansallinen museokeskus Luonto ja ihminen (eli Ihmisen ja luonnon museo) sekä hantien ja mansien perinteitä esittelevä kansantieteellinen ulkoilmamuseoalue Torum Maa.[20][5]

Korkea-asteen opetusta antaa Hanty-Mansijskissa toimiva Jugran valtionyliopisto.[20]

Kaupungin eteläosassa on näköalapaikka Irtyš-joelle, ja tällä Samorovon mäellä on korkea, osin lasinen muistomerkki.[5]

Urheilu

muokkaa

Merkittävimpiä urheilusuorituspaikkoja Hanty-Mansijskissa ovat pari kilometriä ydinkeskustan eteläpuolella sijaitsevat yleisurheiluareena Jugra-atletiks, ampumahiihtokeskus ja Jugra-jäähalli. Kaupungin jääkiekkojoukkue Jugra pelaa Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, VHL:ssä. Ampumahiihtäjä Svetlana Sleptsova on syntynyt ja varttunut Hanty-Mansijskissa.lähde?

Hanty-Mansijskissa käydään ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuja, ja siellä on järjestetty lajin MM-kilpailut vuosina 2003 ja 2011.[21]

Kaupungissa pelattiin vuoden 2010 shakkiolympialaiset sekä shakin maailmancup vuosina 2005 ja 2007.lähde?

Lähteet

muokkaa
  1. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  2. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  3. Hanty-Mansijski avtonomyi okrug: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 24.6.2012. (venäjäksi)
  4. Hanty-Mansijski avtonomyi okrug: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 24.6.2012. (venäjäksi)
  5. a b c d e f Goroda Rossii: Hanty-Mansijsk Goroda Rossii (1994) kirjan Hanty-Mansijsk-artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  6. a b City in figures (Arkistoitu – Internet Archive) The Official Information Portal of Self-Government Khanty-Mansiysk (The Khanty-Mansiysk Autonomous Okrug – Yugra) (englanniksi)
  7. Istoritšeskaja spravka The Official Information Portal of Self-Government Khanty-Mansiysk (The Khanty-Mansiysk Autonomous Okrug - Yugra). Arkistoitu 15.1.2013. Viitattu 24.6.2012. (venäjäksi)
  8. Khanty-Mansi Autonomous Area - General Information kommersant.com. Arkistoitu 26.9.2013. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)
  9. Brief historical information The Official Information Portal of Self-Government Khanty-Mansiysk (The Khanty-Mansiysk Autonomous Okrug - Yugra). Arkistoitu 4.10.2011. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)
  10. Tumen Citypopulation
  11. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.rux, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 21.6.2012. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  16. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.3.2013. (venäjäksi)
  17. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  18. Irtysh River Bridge Sturcturae
  19. Strategy (Venäjän hallituksen vuonna 2008 vahvistama Venäjän rautateiden strategia vuoteen 2030 asti) Russian Railways, eng.rzd.ru. Viitattu 16.2.2013. (englanniksi)
  20. a b Suomesta Siperiaan - Nykyaika Kulttuurien museo, http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/.+Arkistoitu 1.10.2013. Viitattu 4.3.2013. (suomeksi)
  21. IBU Season Guide 2014–2015 (pdf) (s. 114) IBU. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 15.3.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa