Kenguruntassukasvit

Kenguruntassukasvit (Haemodoraceae) on pieni kasviheimo yksisirkkaisten Commelinales-lahkossa.

Kenguruntassukasvit
Keltakenguruntassun (Anigozanthos flavidus) kukkia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kladi:	Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko:	Commelinidae
Lahko:	Commelinales
Heimo:	Kenguruntassukasvit Haemodoraceae R.Br., nom. cons.
Synonyymit
Conostylidaceae Takht. Dilatridaceae M.Roem. Wachendorfiaceae Herb. Xiphidiaceae Dumort.
Katso myös
Kenguruntassukasvit Wikispeciesissä   Kenguruntassukasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Tuntomerkit

Joskus kasvit ovat tyvimukulallisia. Sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat muun muassa fruktaanit ja flavonit. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä ja ovat syrjittäisiä kasvin varteen nähden. Kukinto on viuhko ja tavallisesti kaksihaarainen. Kukat ovat tavallisesti pieniä ja enemmän tai vähemmän säteittäisiä. Kehä on yhdislehtinen ja sikiäin kehänalainen. Viimeksi mainittu sisältää turvonneet istukat, joihin kiinnittyy yksi tai useampia siemenaiheita kutakin emilehteä kohden. Siemenessä on pieni tai vähäpätöinen alkio.

Levinneisyys

Kenguruntassukasveja tapaa Amerikan trooppisen ja lämpimänlauhkeiden seutujen, Etelä-Afrikan ja Australian eräiden osien luonnossa; levinneisyyskuva on hajanainen.

Luokittelu

Kenguruntassukasvien läheisin sukulaisheimo on vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae); ne muodostavat sisarusparin Commelinales-lahkon evoluutiopuussa. Kenguruntassukasvien omassa evoluutiopuussa haarautuminen alkoi noin 81 miljoonaa vuotta sitten. Heimossa on nykyään 14 sukua ja 116 lajia, jotka muodostavat kaksi alaheimoa.

• 1. Haemodoroideae Arnott
  • Alaheimon kasvien juuret ovat punaiset. Karvoissa on selvästi erottuvat tyvisolut. Kukat ovat vinovartaloisia (enantiostylisiä); toimivia heteitä niissä on tavallisesti kolme ja sikiäin on tavallisesti kehänpäällinen. Siemenet ovat usein litteitä, karvaisia tai siivellisiä. Sirkkalehti ei ole yhteyttävä. Kromosomiluku n = 12, 15, 19–21. Alaheimossa on kahdeksan sukua ja 39 lajia, joista 20 kuuluu sukuun Haemodorum. Alaheimon levinneisyys noudattaa samoja alueita kuin koko heimon levinneisyys.
• 2. Conostylidoideae Lindley
  • Alaheimon kasvien soluissa on piidioksidihiekkaa ja tanniineja. Karvat ovat haaraisia. Kukat ovat karvapeitteisiä ulkopinnaltaan, joskus myös sisäpinnaltaan. Tavallisesti kukat ovat säteittäisiä ja kehälehdet yhtyneitä. Hetiö kiinnittyy tavallisesti kehälehtiin. Kussakin emilehdessä on yksi tai useampia siemenaiheita. Joskus hedelmä on avautumaton tai lohkohedelmä. Sirkkalehti on yhteyttävä, sen alapuolella on selvästi erottuva sirkkavarsi eli hypokotyyli ja alkeisjuuri on hyvin kehittynyt. Kromosomiluku n = 4–8, 11. Alaheimo käsittää kuusi sukua ja 80 lajia, joista 50 on suvussa Conostylis. Alaheimo kasvaa Lounais-Australiassa.

Kenguruntassukasvien suvut:

• Anigozanthos Labill. – kenguruntassut eli kengurunkäpälät
• Barberetta Harv.
• Blancoa Lindl.
• Conostylis R.Br.
• Dilatris Bergius
• Haemodorum Sm.
• Lachnanthes Elliott
• Macropidia J.L.Drumm. ex Harv.
• Phlebocarya R.Br.
• Pyrrorhiza Maguire & Wurdack
• Schiekia Meisn.
• Tribonanthes Endl.
• Wachendorfia Burm.
• Xiphidium Aubl. – enkelinviuhkat

Käyttö

Kenguruntassuja kasvatetaan koristekasveiksi, huonekasveiksi kylmillä seuduilla.

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since].

Aiheesta muualla

• Australian Native Plants Society: http://anpsa.org.au/paws1a.html (Arkistoitu – Internet Archive)
• Trooppisen Amerikan kenguruntassukasvit (engl.): http://www.kew.org/science/tropamerica/neotropikey/families/Haemodoraceae.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
• Länsi-Australian kasvio (engl.): https://florabase.dpaw.wa.gov.au/browse/profile/22777