Haastava käytös

sosiaalisesti hyväksymätön stressin purkautumisen muoto

Haastava käytös on sosiaalisesti hyväksymätön yksilön stressin purkautumisen muoto, joka kestollaan, toistuvuudellaan ja voimakkuudellaan aiheuttaa turvallisuusriskin henkilölle itselleen tai muille, tai käytöstä, joka vakavasti rajoittaa tavanomaista yhteisöllistä toimintaa.[1] Tyypillisiä haastavan käytöksen muotoja ovat itsetuhoinen käyttäytyminen (itsensä lyöminen, pään takominen, pureminen, viiltely), aggressiivinen käyttäytyminen (toisten lyöminen, huutaminen, sylkeminen, potkiminen), normeihin sopimaton käyttäytyminen (julkinen itsetyydytys, vastentahtoinen lähentely, yhteisön normien rikkominen), ilkivaltaisuus (omien tai toisten tavaroiden rikkominen, hävittäminen tai varastelu), kiusaaminen sekä joskus myös stereotyyppinen käytös, kuten matkiminen. Haastava käytös saattaa liittyä autismiin,[2] kehitysvammaisuuteen, dementiaan, psykoosiin, uhmaikään[3] tai murrosikään[4]. Haastavaa käytöstä voi esiintyä stressin yhteydessä kaikissa ikäryhmissä ja yhteisöissä.

Haastavan käytöksen prosessi

muokkaa

Haastava käytös voidaan nähdä stressinpurkautumisprosessina, jossa on neljä vaihetta:

  • Laukaisuvaihe
  • Laajenemisvaihe
  • Kriisivaihe
  • Selviytymisvaihe

Usein tarvitaan monia stressitekijöitä laukaisemaan haastava käytös. Analysoimalla haastavaan käytökseen johtavan stressin syntyä ja prosessia voidaan ennakoida ja ehkäistä haastavan käytökseen johtavien tilanteiden kehittymistä. Käyttämällä tilanteeseen sopivia toimintatapoja laukaisuvaiheen ennakointiin, opettamalla ja käyttämällä sopivia stressinhallinta tekniikoita, korvaamalla laukaisuvaiheen käyttäytymistä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla voi toimia palkitsemalla toivottua käytöstä. Käyttäytymisen hallintaan on kehitetty erilaisia erityiskasvatuksen menetelmiä. Näitä ovat haastavan käyttäytymisen korvaaminen merkityksellisellä käyttäytymisellä (ABA, applied behaviour analysis), seuraamuksellinen kasvatus (operant conditioning) ja positiivisen käyttäytymisen tukeminen (positive behaviour support).

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Emerson, Eric: Challenging behaviour: analysis and intervention with people with learning difficulties. Cambridge, New York: Cambridge University Press, 1995. ISBN 0521404851 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Emerson, E. 1995. Challenging behaviour: analysis and intervention with people with learning difficulties. Cambridge: Cambridge University Press
  2. http://www.autismiliitto.fi/files/241/haastava_kayttaytyminen.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_on_uhmaiassa/tahdon_en_tahdo/
  4. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_kokeilee_rajoja/

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Björkqvist K., Lagerspetz K. & Kaukiainen A. (1992). Do Girls Manipulate And Boys Fight?: Developmental Trends In Regard To Direct And Indirect Aggression. Aggressive Behavior, 18, 117–127.
  • Bukowski W. & Sippola L. (2001). Groups, Individuals, And Victimization: A View Of The Peer System. In Juvonen J. and Sandra S (Toim.) (2001). Peer Harassment in School: *The Plight of the Vulnerable and Victimized. The Guilford Press. New York. p 355-377.
  • Flinck A. ja Iivari J. (2004) Lähisuhdeväkivalta sovittelussa. Sakes, Helsinki.
  • Hamarus P. (2006) 
Koulukiusaaminen ilmiönä
Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 288
  • Iivari J. (1991) Rikosten ja riitojen vaihtoehtosovittelu refleksiivisen oikeuden konseptiossa. Sosiaali- ja terveyshallitus. Tutkimuksia 12/1991. VAPK-kustannus. Helsinki
  • Kaukiainen A., Björkqvist K., Lagerspetz, K. Åsterman K., Salmivalli, C. Rothberg S. & Ahlbom A. (1999) The Relationships Between Social Intelligence, Empathy, And Three Types Of Aggression. Aggressive Behavior 25: 81–89. http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/40005179/PDFSTART[vanhentunut linkki]
  • Oksanen A. & Räsänen P. (2009) Yhteisöllisyydellä on keskeinen merkitys väkivaltatapauksien käsittelyssä teoksessa Hoikkala Tommi & Suurpää Leena (toim.) Kauhajoen jälkipaini Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura
  • Salmivalli C. (1998) Not only bullies and victims. Participation in harassment in school classes: some social and personality factors, Turun yliopisto, väitöskirja.
  • Salmivalli C. Lagerspetz K. Björkvist K. Åsterman K. & Kaukiainen A. (1996). Bullying As A Group Process: Participant Roles and Their Relations to Social Status Within The Group. Aggressive Behaviour, 22, 1, p1-15. http://www3.interscience.wiley.com/journal/64128/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0[vanhentunut linkki]
  • Solantaus T.i (2008), Kiusaamisen salatut muodot. Helsingin Sanomat 4.9.2008
  • Tolonen T. (2001) Nuorten kulttuurit koulussa 
– ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorisotutkimusseura. Helsinki.
 

  • Vartia-Väänänen M. (2001) Workplace bullying – A study on the work environment, well-being and health People and Work. Research Reports 56. Finnish Institute of Occupational Health

Aiheesta muualla

muokkaa