Kiusaaminen
Kiusaaminen on samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä. Kiusaaminen voi olla fyysistä, kuten töniminen tai lyöminen, sanallista, kuten haukkuminen tai pilkkaaminen, tai psykologista, kuten yksin jättäminen tai eristäminen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaajan ja kiusatun suhde on epätasa-arvoinen, sillä kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön. Kiusaamisen jatkuvuus erottaa sen ohimenevistä riidoista.[1]
MuotojaMuokkaa
Koulukiusaaminen on yhden tai useamman oppilaan harjoittamaa kiusaamista, joka kohdistuu yhteen ja samaan koulutoveriin.[2]
Työpaikkakiusaaminen on yleensä henkistä kiusaamista, joka kohdistuu työpaikalla työntekijään.[3]
Verkkokiusaaminen on kiusaamista verkossa ja internetympäristössä, kuten sosiaalisessa mediassa, viestialustoilla, pelialustoilla tai matkapuhelimen kautta. Se voi olla esimerkiksi valheiden levittämistä, kiusallisten valokuvien julkaisemista, loukkaavien viestien tai uhkausten lähettelyä, tai viestien lähettelyä uhrin nimissä.[4]
SuomessaMuokkaa
Elisan syksyllä 2018 teettämässä selvityksessä paljastui, että 15–17-vuotiasta suomalaisista nuorista 15 prosenttia oli joutunut nettikiusaamisen kohteeksi ja yli 60 prosenttia vastanneista oli kokenut lievempää häiriköintiä verkossa. Yleisin verkkokiusaamisen ja -häiriköinnin muoto oli ryhmän ulkopuolelle jättäminen, jota oli kokenut 40 prosenttia tytöistä ja 24 prosenttia pojista. Muita yleisiä kiusaamistapoja olivat kielteisten huhujen levittäminen, ahdistelu ja ilkeät kommentit, kuten kuvien ja videoiden levittely, uhkailu ja yksityiset kiusaamisviestit.[5]
Evolutiivinen taustaMuokkaa
Kanadalaisen Simon Fraser Universityn tutkijoiden mukaan kiusaaminen on peritty ja evoluution suosima ominaisuus, joka parantaa kiusaajan sosiaalista asemaa ja viehätysvoimaa. Kiusaajilla havaittiin tutkimuksessa olevan keskimääräistä selvästi korkeampi asema ja itsetunto sekä vähemmän masennusta kuin niillä oppilailla, jotka eivät kiusanneet muita.[6]
King’s College Londonin tutkimuksessa vuonna 2007 havaittiin, että kiusaajaksi tulemisen riskistä 61 prosenttia ja kiusatuksi tulemisen riskistä 73 prosenttia perustui perinnöllisiin tekijöihin.[6]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Mitä kiusaaminen on? Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 4.8.2017. Viitattu 13.2.2021.
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: koulukiusaaminen. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: työpaikkakiusaaminen. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
- ↑ Verkkokiusaaminen: mitä se on ja miten sen voi estää 16.9.2020. Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ Nettikiusaamista kokee joka seitsemäs 15–17-vuotias, ilmenee selvityksestä Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b Conor Gaffey: Bullies Have Higher Sex Appeal and Social Status, Says Study Newsweek. 29.7.2015. Viitattu 16.3.2021.
