Yhteisöllinen kiusaaminen
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ei selkeää määritelmää. Ei viitattuja lähteitä. Sisältönä muutama arvoladattu lause |
Yhteisöllinen kiusaaminen on yksi kiusaamisen vakavimmista muodoista. Yhteisöllisessä kiusaamisessa kiusaaja on muun yhteisön mielestä viaton uhri, kun taas kiusattua pidetään yleensä sairaana, siis perustavasti kyvyttömänä noudattamaan normeja. Kiusaaja pystyy alistamaan toisia, koska yhteisön normit ovat sokeita alistamiselle. Yhteisö uskoo, että se on virheetön eikä se tarvitse keinoja estää niinkin äärimmäisiä ongelmia. Kiusaajan epäsosiaalisuus voi siis olla myös yhteisön tuote ja yhteisön epärationaalisuuden tuote.
Yhteisöllisen kiusaamisen muotoja muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Björkqvist K. Lagerspetz K. & Kaukiainen A. (1992). Do Girls Manipulate And Boys Fight?: Developmental Trends In Regard To Direct And Indirect Aggression. Aggressive Behavior,18, 117-127.
- Bukowski W. & Sippola L. (2001). Groups, Individuals, And Victimization: A View Of The Peer System. In Juvonen J. and Sandra S (Toim.) (2001). Peer Harassment in School: *The Plight of the Vulnerable and Victimized. The Guilford Press. New York. . p 355-377.
- Flinck A. ja Iivari J. (2004) Lähisuhdeväkivalta sovittelussa. Sakes, Helsinki.
- Hamarus P. (2006) Koulukiusaaminen ilmiönä Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 288
- Iivari J. (1991) Rikosten ja riitojen vaihtoehtosovittelu refleksiivisen oikeuden konseptiossa. Sosiaali- ja terveyshallitus. Tutkimuksia 12/1991. VAPK-kustannus. Helsinki
- Lagrespetz, Kirsti. (1998). Naisten aggressio. Hämeenlinna: Tammi. ISBN 951-31-1303-5
- Oksanen A. & Räsänen P. (2009) Yhteisöllisyydellä on keskeinen merkitys väkivaltatapauksien käsittelyssä teoksessa Hoikkala Tommi & Suurpää Leena (toim.) Kauhajoen jälkipaini Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura
- Saarikoski, Helena. (2006). Kataus, juoru, kiusaaminen - esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Nemo. ISBN 952-5613-29-1
- Salmivalli C. (1998) Not only bullies and victims. Participation in harassment in school classes: some social and personality factors, Turun yliopisto, väitöskirja.
- Solantaus T.i (2008), Kiusaamisen salatut muodot. Helsingin Sanomat 4.9.2008
- Tolonen T. (2001) Nuorten kulttuurit koulussa - ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorisotutkimusseura. Helsinki.
- Vartia-Väänänen M. (2001) Workplace bullying – A study on the work environment, well-being and health People and Work. Research Reports 56. Finnish Institute of Occupational Health
Aiheesta muualla muokkaa
- Salmivalli C. ym. (1996). Bullying As A Group Process: Participant Roles and Their Relations to Social Status Within The Group. Aggressive Behaviour, 22, 1, p1-15.[vanhentunut linkki]
- Kaukiainen, A. ym. (1999) The Relationships Between Social Intelligence, Empathy, And Three Types Of Aggression. Aggressive Behavior 25: 81-89.[vanhentunut linkki]
- Yhteisöllinen kiusaaminen[vanhentunut linkki]