Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Gurkha (viirinumero G63) oli Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

HMS Gurkha
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 18. lokakuuta 1938
Laskettu vesille 8. heinäkuuta 1940
Palveluskäyttöön 18. helmikuuta 1941
Poistui palveluskäytöstä upotettu 17. tammikuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 935 t (standardi)
2 840 t (max)
Pituus 110 m
Leveys 11,20 m
Syväys 3,0 m
Koneteho 48 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 221
Aseistus
Aseistus 8 x QF 4" (100 mm) Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 x QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII -asennuksena
5 x Oerlikon 20 mm yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 x nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
8 x 21" (533 mm) PR Mk II -torpedoputkea
syvyyspommeja

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: L-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 31. maaliskuuta 1938 osana vuoden 1937 laivasto-ohjelmaa nimellä HMS Larne Cammell Lairdilta Birkenheadistä, missä köli laskettiin 18. lokakuuta 1938. Alus nimettiin kesäkuussa 1940 uudelleen Gurkha rykmentin pyynnöstä korvaamaan uponnut HMS Gurkha. Alus laskettiin vesille 8. heinäkuuta, jolloin se kastettiin HMS Gurkhaksi. Se valmistui 18. helmikuuta 1941, jolloin tarjoukseen perustuneet valmistuskustannukset olivat 441 837 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Palvelus muokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 4. hävittäjälaivueeseen. Se aloitti 18. helmikuuta 1941 hyväksyntätestit, joiden aikana alus määrättiin läntisen reitin alaisuuteen. Se kolaroi 26. helmikuuta, jolloin alus vaurioitui pahoin etummaisten osastojen täyttyessä vedellä. Se poistettiin palveluksesta odottamaan telakalle siirtoa. Alus siirrettiin 31. maaliskuuta telakalle Rosythissa, mistä se palasi palvelukseen 24. kesäkuuta. Alus siirtyi läntisen reitin alaisuuteen saattueiden suojaksi.[1]

Alus suojasi 12. heinäkuuta saattuetta WS9C Clydestä yhdessä HMS Vanocin, HMS Wandererin ja Puolan laivaston ORP Garlandin kanssa. Alus erkani 15. heinäkuuta saattueesta palaten Clydeen. Se suojasi 2. elokuuta saattuetta WS10 Clydestä yhdessä HMS Whitehallin, HMS Winchelsean, HMS Witchin, HMS Broadwayn, HMS Lancen, HMS Legionin, Puolan laivaston ORP Piorunin ja Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Isaac Sweersin kanssa. Se erkani saattueesta 5. elokuuta palaten Clydeen.[1]

Alus suojasi 17. elokuuta saattuetta WS10X Clydestä yhdessä Lancen, Piorunin ja Isaac Sweersin kanssa. Alus erkani 19. elokuuta saattueesta yhdessä Lancen kanssa liittyen saattueeseen OG71, joka oli Saksan laivaston sukellusveneiden U-559, U-201 ja U-564 hyökkäyksen kohteena. Sukellusveneet eivät kyenneet läpäisemään saattueen suojausta. Alus erkani 25. elokuuta saattueesta sen saavuttua Gibraltarille.[1]

Syyskuussa alus liitettiin Gibraltarille sijoitettuun 4. hävittäjälaivueeseen, jonka muut alukset olivat HMS Cossack, Lance, Legion, HMS Lively, HMS Maori, HMS Sikh ja HMS Zulu. Alus suojasi lentotukialus HMS Ark Royalia ja risteilijä HMS Hermionea yhdessä HMS Foresterin, Lancen ja Livelyn kanssa toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Status I:ssä. Alus palasi seuraavana päivänä osaston mukana Gibraltarille.[1]

Alus suojasi 10. syyskuuta Ark Roylia ja taistelulaiva HMS Nelsonia yhdessä Zulun, Lancen ja Livelyn kanssa toimitettaessa Maltalle lentokonetäydennystä operaatio Status II:ssa. Alus palasi 14. syyskuuta osaston mukana Gibraltarille.[1]

Alus osallistui 24. syyskuuta operaatio Halberdiin suojaten saattuetta GM2. Saattue joutui 27. syyskuuta ilmahyökkäykseen. Sisilian kapeikon edustalla alus odotti osaston mukana 28. syyskuuta alkaen Maltalta saapuvia aluksia ennen paluuta Gibraltarille. Saattueen saavuttua seuraavana päivänä aloitettiin paluumatka.[1]

Gurkha ja Legion upottivat syvyyspommein Italian laivaston sukellusvene Aduan (37°10′N, 00°56′E). Alus saapui 1. lokakuuta saattueen mukana Gibraltarille. Se suojasi 8. lokakuuta saattuetta WS12. Alus erkani seuraavana päivänä saattueesta palaten Gibraltarille.[1]

Alus suojasi 8. marraskuuta taistelulaiva HMS Malayaa, lentotukialuksia Ark Royalia ja HMS Argusia sekä risteilijä Hermionea yhdessä HMS Laforeyn, Legionin, Sikhin, Zulun ja Isaac Sweersin kanssa toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Perpetualissa. Osaston ollessa 13. marraskuuta paluumatkalla sukellusveneestä laukaistu torpedo osui Ark Royaliin, josta tuli liikuntakyvytön. Alus osallistui sukellusveneentorjuntaan sekä aluksen pelastustoimiin, kunnes se palasi seuraavana päivänä Gibraltarille ja edelleen matkalle kohti kotimaata.[1]

Joulukuussa alus siirtyi Clydeen liittyäkseen Atlantin saattueeseen. Alus suojasi 9. joulukuuta saattuetta WS14 yhdessä HMAS Nestorin ja HMS Foxhoundin kanssa. Se erkani 13. joulukuuta saattueesta aloittaen sukellusveneidentorjunnan Gibraltarin edustalla yhdessä Nestorin kanssa. Alukset upottivat 15. joulukuuta sukellusvene U-127:n Cabo de São Vicenten edustalla, minkä jälkeen ne siirtyivät Gibraltarille.[1]

Gibraltarille saavuttuaan alus siirrettiin Välimeren laivastoon. Alus lähti 22. joulukuuta Maltalle yhdessä risteilijä HMS Didon sekä hävittäjien HMS Arrowin, Nestorin ja Foxhoundin kanssa. Osasto saapui 24. joulukuuta Maltalle, josta ne jatkoivat matkaansa pari päivää myöhemmin suojaten neljää tyhjää kauppalaivaa matkalla Aleksandriaan. Saattue saapui 29. joulukuuta Aleksandriaan.[1]

1942 muokkaa

Alus suojasi 5. tammikuuta 1942 Didoa, HMS Euryalusta ja HMS Naiadia yhdessä Sikhin, HMS Kiplingin, HMS Kingstonin ja Foxhoundin kanssa muodostaen Force B:n, joka suojasi tukilaiva HMS Glengyleä operaatiossa MF2. Osasto siirsi 6. tammikuuta Glengylen suojaamisen Maltalta saapuneelle Force A:lle ja osaston suojattavaksi tuli tukilaiva HMS Breconshire, joka matkasi Aleksandriaan. Osasto saapui 9. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus suojasi 16. tammikuuta saattuetta MW8B Aleksandriasta Maltalle yhdessä Maorin, Legionin ja Isaac Sweerin kanssa operaatiossa MF3. Saattue joutui seuraavana päivänä Sollumin länsipuolella sukellusvene U-133 hyökkäyksen kohteeksi, jolloin alukseen osui torpedo. Alus syttyi tuleen ja sen ympäröi palava aluksesta valunut öljy. Isaac Sweer hinasi tuhoon tuomitun aluksen turvallisemmille vesille, minkä jälkeen miehistö siirrettiin hinanneeseen alukseen yhdeksää lukuun ottamatta. Isaac Sweer laski aluksen miehistön maihin Tobrukissa.[1]

Lähteet muokkaa

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet muokkaa