HMS Euryalus (42)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Dido-luokan ilmatorjuntaristeilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Euryalus (viirinumero 42) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Dido-luokan ilmatorjuntaristeilijä.

HMS Euryalus
HMS Euryalus
HMS Euryalus
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Chathamin telakka
Kölinlasku 21. lokakuuta 1937
Laskettu vesille 6. kesäkuuta 1939
Palveluskäyttöön 30. kesäkuuta 1941
Palveluskäytöstä 19. syyskuuta 1954
Loppuvaihe romutettu 1959
Tekniset tiedot
Uppouma 5 600 t (standardi)
6 850 t (kuormattu)
Pituus 148 m
Leveys 15,4 m
Syväys 4,3 m
Koneteho 62 000 shp
Nopeus 32,25 solmua
Miehistöä 480
Aseistus 5 × kaksiputkista 5,25" (133 mm) Mk I -tykkiä
2 &times neliputkista QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
6 × 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Alus tilattiin osana vuoden 1936 laivasto-ohjelmaa Chathamin telakalta, missä köli laskettiin 21. lokakuuta 1937. Alus laskettiin vesille 6. kesäkuuta 1939 ja otettiin palvelukseen 30. kesäkuuta 1941.

PalvelusMuokkaa

Syyskuussa alukselta poistettiin puolentuuman ilmatorjuntakonekiväärit ja niiden tilalle asennettiin viisi yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[1] Euryalus saapui syyskuussa 1941 Välimeren laivastoon ja liitettiin Aleksandriaan sijoitettuun 15. risteilijäviirikköön. Alus osallistui kaikkiin suuriin Maltan saattueisiin, ensimmäiseen ja toiseen Syrtinlahden taisteluun sekä Pohjois-Afrikan rannikon maakohteiden pommituksiin. Aluksen kevyttä ilmatorjuntaa vahvennettiin syyskuussa 1942 lisäämällä kaksi yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä[1]. Alus siirrettiin tammikuussa 1943 osaksi Bonen niemimaalle perustettavaa Force K:ta, jonka mukana se tuki Tunisian taisteluita. Alus tulitti touko-kesäkuussa Pantellerian maakohteita.[2]

Alukselta poistettiin vuoden 1943 puolessa välissä kaksi yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä, joiden tilalle asennettiin neljä kaksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Samalla aluksen tutkajärjestelmää päivitettiin korvaamalla tyypin 279 tutka tyyppien 272, 281, 282 ja 285 tutkilla.[1]

Euryalus osallistui Sisilian maihinnousun ja myöhemmin Salernon maihinnousun tukemiseen yhdessä 12. risteilijäviirikön kanssa. Alus oli osa Force V:tä, joka oli muodostettu saattuetukialusryhmän ympärille. Salernon maihinnousun päätyttyä alus palasi lokakuussa 1943 Englantiin huollettavaksi.[2]

Huollon aikana aluksen Q-torni korvattiin neliputkisella kaksinaulaisella ja kahdella kaksiputkisella 20 millimetrin ilmatorjuntatykillä. Tutkajärjestelmästä poistettiin tyyppien 271 ja 272 tutkat, joiden sijaan asennettiin tyyppien 279b, 277 ja 293 tutkat.[1]

Palvelukseen alus palasi heinäkuussa 1944, jolloin se liitettiin Kotilaivastoon suojaamaan Norjan rannikolle suunnattuja iskuja, kunnes se marraskuussa valmistautui siirtymään Kauko-Itään.[2]

Vuoden lopulla alus lähti Kauko-Itään ja se saapui 16. tammikuuta 1945 Trincomaleehen Ceylonilla, missä se liitettiin Brittiläisen Tyynenmeren laivaston 5. risteilijäviirikköön. Tyynellä valtamerellä alus oli maaliskuusta toukokuuhun suojaamassa iskuja Sakashima Guntoon, Okinawalle. Alus tulitti Japanin kotisaarten kohteita sodan viimeisinä viikkoina ennen purjehdustaan Kiinan merelle, jossa se osallistui Hongkongin haltuunottoon. Alus palasi 17. helmikuuta 1946 Sheernessiin ja se siirrettiin reserviin. Alus siirrettiin huollettavaksi elokuussa 1947 ja se palasi telakalta tammikuussa 1948.[2]

Palvelukseen alus palasi 20. helmikuuta ja se siirrettiin Välimeren laivaston 1. risteilijäviirikköön, jossa se palveli kesään 1952. Alus palveli 1952-1954 6. risteilijäviirikössä Etelä-Atlantilla, mistä se palasi 19. syyskuuta 1954 Devonportiin poistettavaksi palveluksesta.[2]

Oltuaan jonkin aikaa reservissä Euryalus siirrettiin poistolistalle ja se saapui 18. heinäkuuta 1959 Hughes Bolkowille Blythiin romutettavaksi.[2]

LähteetMuokkaa

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Whitley s. 113
  2. a b c d e f Whitley s. 115