Höyhenpensaat (Fothergilla) on taikapähkinäkasvien heimoon (Hamamelidaceae) kuuluva suku, johon kuuluvat höyhenpensas (F. major) ja pikkuhöyhenpensas (F. gardenii).[1] Suku on nimetty englantilaisen lääkärin John Fothergillin (1712–1780) mukaan, joka oli Amerikan kasvitieteen suosija.[2]

Höyhenpensaat
Höyhenpensas (Fothergilla major).
Höyhenpensas (Fothergilla major).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Saxifragales
Heimo: Taikapähkinäkasvit Hamamelidaceae
Suku: Höyhenpensaat Fothergilla
Aubl.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Höyhenpensaat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Höyhenpensaat Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Höyhenpensaat ovat tavallisesti monirunkoisia, lyhytrönsyisiä pensasmaisia kasveja, jotka muodostavat tiheitä rykelmiä. Oksissa, lehdissä ja kukkanupuissa on tähtikarvojen muodostama peite. Varren kaarna on vaaleanharmaa ja sileä. Lepäävät silmut ovat suomuttomia, mutta tiuhan tähtikarvan peittämiä. Kärkisilmu on lyhytvartinen tai varreton, ja siinä on 2–4 tukisuomua. Lehdet ovat lyhytruotisia; lapa on soikea tai vastapuikea tai pitkänomainen, joskus lähes pyöreä, ehyt, sulkasuoninen ja joskus vinotyvinen. Lavan laita on nyhäinen, sahainen tai hampainen, joskus aaltoileva.[3]

Kukinto sijaitsee terminaalisesti ja on pitkänomainen, monikukkainen ja tiheä tähkä, perätön tai lyhytperäinen. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuoksuvia. Kukinnon alimmat kukat ovat toiminnallisesti hedekukkia, ja ne puhkeavat jo ennen lehtimistä. Kukan verhiö on yhdislehtinen, tavallisesti 5-7-liuskainen, pysty, vähäpätöinen, epäsäännöllinen ja muodostaa matalan kellomaisen hypantion (hypanthium) siihen kiinnittyneiden heteiden kanssa. Kukat ovat teriöttömiä. Heteitä on runsaasti (12-32), ja ne ovat näyttäviä ja antavat kukintoon höyhenmäisen vaikutelman. Valkoiset palhot ovat jopa 17 mm pitkiä, ja ponnet avautuvat kahdella läpällä. Sikiäin kiinnittyy hypantioon noin kolmasosaltaan kokonaispituudestaan. Vartaloita on kaksi, ja ne tulevat vanhemmiten sarvimaisiksi ja käyristyvät kärjestään. Hedelmä on kota, ja kodat sijaitsevat useamman kuin kolmen ryhmissä. Niissä on huomiota herättävät nokkamaiset vartalon jäänteet. Kota on karvapeitteinen, siinä on sekä tähtikarvoja että pidempiä suoria karvoja. Avautumiseltaan kodat ovat selkäluomaisia. Kussakin kodassa on kaksi punaisenruskeaa, kiiltävää ja kovaa siementä, joilla ei ole lentimiä.[4]

LevinneisyysMuokkaa

Höyhenpensaat ovat kotoisin itäisen Pohjois-Amerikan lauhkeista osista.[5]

LuokitteluMuokkaa

Höyhenpensaiden sukuun kuuluu vain kaksi yllämainittua lajia.[6]

KäyttöMuokkaa

Höyhenpensaita viljellään koristetarkoituksiin.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa