Avaa päävalikko

Gustaf Adolf Taube (9. helmikuuta 1864 Luhanka20. huhtikuuta 1918 Kouvola) oli suomalainen kirkkoherra joka surmattiin punaisten toimesta Suomen sisällissodan aikana.[1][2]

Tauben vanhemmat olivat tilanomistaja Karl Johan Taube ja Amanda Gustava Weber. Hän pääsi ylioppilaaksi 1881 Jyväskylän lyseosta. Taube suoritti vuonna 1886 Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna.[1]

Taube oli Vehkalahdella kappalaisena vuodesta 1893 ja kirkkoherrana vuodesta 1910 alkaen. Hän sai myös rovastin arvonimen. [1][3]

Sisällissodan aikaan Taube järjesti kirkossa puhetilaisuuksia yhdessä kappalainen Adolf Mannisen ja Haminan kirkkoherran Uuno Renvallin kanssa. Punaiset pidättivät papit maaliskuun alussa joksikin aikaa mutta he pääsivät sitten vapaaksi. Taube pidätettiin uudelleen 17. huhtikuuta ja hänet vietiin Kouvolaan yhdessä muiden pidätettyjen haminalaisten kanssa. Taube, Manninen ja Renvall ammuttiin Kouvolan veripellolla yöllä 19. – 20. huhtikuuta 1918.[3]

Gustaf Adolf Taube oli naimisissa vuodesta 1888 Amy Alice Liliuksen kanssa.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Harjoituskokous-luku teoksessa Pyhäkoulun käsikirja ; Suomen ewank.-luterilaisen Pyhäkouluyhdistyksen toimittama, toimittaja Arvid Wallenius. 6. perinpohjin korj. painos Suomen evankelis-luterilainen pyhäkouluyhdistys, Helsinki 1914
  • Kristuksen ja seurakunnan puolesta , kirj. Edvard Kilpeläinen, A. V. Leikkonen ja G. A. Taube. Kotka 1917
  • Sanan kylvöä : kokoelma pyhä- ja juhlapäiväsaarnoja : hänen jälkeensä jättämistään papereista koottu, tekijän kuvalla ja hänen kirjeittensä valaisemalla elämäkerralla varustettu. Suomen lähetysseura, Helsinki 1921

SuomennoksiaMuokkaa

  • Pehr Johan Harald Thorsten Örtenblad : Ajattele luojaasi nuoruudessasi : saarnoja lapsille ja nuorisolle ; suom. Aatto Taube. Länkelä, Jyväskylä 1898
  • Henrik Müller : Hengellisiä virvoitushetkiä : hartaus- ja pöytäpuheita 1-2 ; suom. A. Taube. Suomen lähetysseura, Oulu 1905

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. Suomen sotasurmat 1914-1922
  3. a b Mirja Turunen : Veripellot - Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. Atena Kustannus 2005, s. 126