Gripenberg

Tämä artikkeli käsittelee aatelissukua. Gripenberg on myös kylä Ruotsin Tranåsin kunnassa. Siellä sijaitsee Gripenbergin linna.

Gripenberg on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn. Ruotsin vallan aikana suvussa oli paljon upseereita ja Suomen autonomian aikana monia korkeita virkamiehiä, myöhemmin myös taiteen ja kulttuurin edustajia.^[1] Suvun vaakunassa on kuvattuna taruolento aarnikotka eli griippi (ruots. grip).^[2]

Suku on lähtöisin Ruotsin Itä-Götanmaalta. Vanhin tunnettu jäsen on vuonna 1659 kuollut Jakob Jöransson Witte, joka oli Svärtingetin kartanon lampuotivouti Östra Enebyn pitäjässä. Hänen poikansa, rykmentinkirjuri Johan Wittman muutti 1671 Suomeen ja aateloitiin vuonna 1678 nimellä Gripenberg.^[2]^[1] Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen kaksi vuotta myöhemmin aatelisena sukuna numero 931. Gripenbergit immatrikuloitiin Suomen aateliin vuonna 1818 numerolla 69.^[2] Senaattori Sebastian Gripenberg kohotettiin Suomessa vuonna 1865 vapaaherraksi, ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Vapaaherrallisella sukuhaaralla on tunnuslause Caesari et patriae (”Keisarin ja isänmaan [puolesta]”).^[3] Neljä Gripenbergin suvun jäsentä toimi autonomian aikana Suomen senaatin talousosaston jäseninä.

Suvun alkuperäinen päämieslinja on kadoksissa, sillä viimeisen päämiehen tai hänen jälkeläistensä vaiheista Venäjällä vuoden 1917 jälkeen ei ole tietoa.^[2]^[4] Suomalaisen aatelissuvun edustajia muutti 1900-luvun lopulla Ruotsiin, jossa muutama sukuhaara sai 1973 ja 1985 uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella.^[5]^[2]

Suvun jäseniä muokkaa

Robert Carl Gripenbergin hauta Ulvilassa.

Aika- ja sukulaisuusjärjestys muokkaa

Johan Gripenberg, vuoteen 1678 Wittman (1637–1703),^[2] sotakomissaari, Uudenmaan reduktiokomission puheenjohtaja ja läänin varamaaherra, sai haltuunsa Munkkiniemen kartanon, aateloitiin vuonna 1678.^[6]
- Jakob Gripenberg (syntynyt Wittman, 1661–1701), kapteeni Viipurin jalkaväkirykmentissä, kaatui Riiassa 1701, Johan Wittmanin poika^[7]
  - Johan Albrekt Gripenberg († 1773), everstiluutnantti, Jakob Gripenbergin poika
    - Jakob Karl Gripenberg (1721–1800), kenraalimajuri, valtiopäivämies, johti ruotsalaisten puolustusta Porrassalmen taistelussa, Johan Albrekt Gripenbergin poika^[8]
    - Odert Johan Gripenberg (1722–1803), Porin läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantti, valtiopäivämies 1751–52, Kokemäenjoen koskenperkaustöiden päällikkö 1757–63, Johan Albrekt Gripenbergin poika^[9]
      - Robert Carl Gripenberg (1750–1809), everstiluutnantti, Odert Johan Gripenbergin poika^[10], Anolan kartanon omistajan Jonas Beckmanin tyttären Beata Christina Beckmanin puoliso.
      - Hans Henrik Gripenberg (1754–1813), Suomen sotaan osallistunut kenraalimajuri, Odert Johan Gripenbergin poika,^[1] Voipaalan kartanon omistaja^[11]
        Odert Henrik Gripenberg (1788–1848), upseeri Suomen sodassa, yksityiskoulujen perustaja, Hans Henrik Gripenbergin poika^[1]^[12]
        Carl August Edvard Gripenberg (1813–1879), eversti, valtioneuvos
        Eugen Gripenberg (1859–?), kenraalimajuri, Carl August Edvard Gripenbergin poika^[4], Odert Henrik Gripenbergin pojanpoika^[1]
        
        Johan Ulrik Sebastian Gripenberg, katso ”Vapaaherrat” (jäljempänä)
      - Claes Jakob Gripenberg (1768–1856), majuri, Suomen pankin johtaja 1822, Odert Johan Gripenbergin poika
      - Nils Leonard Gripenberg (1758–1841), majuri, Odert Johan Gripenbergin poika^[1]
        Johan Fredrik Sebastian Gripenberg (1801–1865), kenraalimajuri, Nils Leonard Gripenbergin poika^[1]
        Johan Axel Gripenberg (1833–1918), kenraaliluutnantti, kuvernööri, Johan Fredrik Sebastian Gripenbergin poika^[1]
        Mauritz Gripenberg (1869–1925), arkkitehti^[1]
        
        Gustaf Leonard Gripenberg (1804–1878), kamarineuvos, Nils Leonard Gripenbergin poika^[1]
        Robert Johan Gustaf Gripenberg (1849–1918), upseeri ja virka- ja valtiopäivämies, Gustaf Leonard Gripenbergin poika
        
        Lennart Gripenberg (1852–1933), everstiluutnantti, ylijohtaja, senaattori, Gustaf Leonard Gripenbergin poika^[1]
        Aarne Gripenberg (1879–1928), metsänhoitaja, insinööri, toimitusjohtaja, Lennart Gripenbergin poika
        
        Bertel Gripenberg (1885–1918), sisällissodassa murhattu insinööri
        Jarl Gripenberg (1914–1997), suunnistaja ja orgaanisen kemian professori
        
        Ole Gripenberg (1892–1979), arkkitehti, professori, Lennart Gripenbergin poika^[1]
        Bertel Gripenberg (1920–2013), arkkitehti, Ole Gripenbergin poika^[1]
      - Carl Constantin Gripenberg (1771–1821) majuri, Odert Johan Gripenbergin poika,^[1] tilanomistaja Ulvilassa
        Achates Ferdinand Gripenberg (1805–1882), kenraalimajuri, postitirehtööri, Carl Constantin Gripenbergin poika^[13]
        Claes Alexis Konstantin Gripenberg (1852–1927), itsenäisyyspoliitikko, valtioneuvos, suurlähettiläs, Achates Ferdinand Gripenbergin poika^[1]
        Georg Achates Gripenberg (1890–1975), suurlähettiläs, Alexis Gripenbergin poika^[1]
        
        Frans Mikael Gripenberg (1882–1941), majuri, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri^[1]
        
        Uddo Sten Casimir Gripenberg (1810–1863), aliluutnantti, kruununvouti Ulvilassa, Carl Constantin Gripenbergin poika
        Carl Gustaf Casimir Gripenberg (1836–1908), kontra-amiraali, Uddo Sten Casimir Gripenbergin poika^[14]
        
        Oskar Ferdinand Gripenberg (1838–1916), jalkaväenkenraali, Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen, Uddo Sten Casimir Gripenbergin poika^[15]
        Alexander Gripenberg (1879–1935), kenraalimajuri, Oskar Ferdinand Gripenbergin poika^[16]
    - Magnus Vilhelm Gripenberg (1724–1794). Kymin laamannikunnan laamanni, Johan Albrekt Gripenbergin poika^[17]
      - Carl Magnus Gripenberg (1754–1818), majuri, Svartholman merilinnoituksen komentaja Suomen sodassa, myöhemmin venäläinen everstiluutnantti, Magnus Vilhelm Gripenbergin poika^[18]

Vapaaherrat

Johan Ulrik Sebastian Gripenberg (1795–1869), senaattori, Tammikuun valiokunnan puheenjohtaja, Hans Henrik Gripenbergin poika^[19]
- Johannes Gripenberg (1842–1893), senaattori, Mikkelin läänin maaherra, J. U. S. Gripenbergin poika^[1]^[20]
  - Bertel Johan Sebastian Gripenberg (1878–1947), suomenruotsalainen runoilija, Johannes Gripenbergin poika^[1]
  - Berndt Sebastian Gripenberg (1881–1956), Pohjoismaisen Yhdyspankin johtaja, Johannes Gripenbergin poika^[1]
  - Catri Gripenberg (1884–1957), kirjailija, Johannes Gripenbergin tytär
- Maria Furuhjelm (o.s. Gripenberg) (1846–1916), kirjailija, kansanvalistaja, järjestövaikuttaja, J. U. S. Gripenbergin tytär^[21]
- Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (o.s. Gripenberg) (1847–1924) Kuopiolainen naisasianainen, J. U. S. Gripenbergin tytär^[22]
- Odert Sebastian Gripenberg (1850–1925), arkkitehti, senaattori ja ylijohtaja, J. U. S. Gripenbergin poika^[1]
  - Maggie Gripenberg (1881–1976), suomalainen tanssija, Sebastian Gripenbergin tytär^[23]
- Robert Edvard Gripenberg (1852–1937), maanviljelyshallituksen ylijohtaja, todellinen valtioneuvos, Johannes Gripenbergin poika^[1]
- Gustaf Adolf Konstantin Gripenberg (1854–1918), sotahistorioitsija, everstiluutnantti, haavoittui Turkin sodassa Gornyi Dubnjakin taistelussa, J. U. S. Gripenbergin poika^[1]^[24]
- Alexandra Gripenberg (1857–1913), suomalainen kirjailija, poliitikko ja fennomaani, J. U. S. Gripenbergin tytär^[1]
Catharina Gripenberg (s. 1977), suomenruotsalainen runoilija.

Avioliiton kautta liittyy sukuun myös:

Hilma Gripenberg (o.s. Lindfors) (1854–1936), vapaaherratar ja mesenaatti, Odert Sebastian Gripenbergin puoliso.

Aakkosjärjestys muokkaa

Aarne Gripenberg (1879–1928), metsänhoitaja, insinööri, toimitusjohtaja
Achates Ferdinand Gripenberg (1805–1882), kenraalimajuri, postitirehtööri
Alexander Gripenberg (1879–1935), kenraalimajuri
Alexandra Gripenberg (1857–1913), suomalainen kirjailija, poliitikko ja fennomaani
Claes Alexis Konstantin Gripenberg (1852–1927), itsenäisyyspoliitikko, valtioneuvos
Berndt Sebastian Gripenberg (1881–1956), Pohjoismaisen Yhdyspankin johtaja
Bertel Gripenberg (1920–2013), arkkitehti
Bertel Johan Sebastian Gripenberg (1878–1947), suomenruotsalainen runoilija
Carl August Edvard Gripenberg (1813–1879), eversti, valtioneuvos
Carl Gustaf Casimir Gripenberg (1836–1908), kontra-amiraali
Carl Magnus Gripenberg (1754–1818), majuri, Svartholman merilinnoituksen komentaja Suomen sodassa, myöhemmin venäläinen everstiluutnantti
Catharina Gripenberg (s. 1977), suomenruotsalainen runoilija
Catri Gripenberg (1884–1957), kirjailija
Claes Jakob Gripenberg (1768–1856), majuri, Suomen pankin johtaja 1822
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (o.s. Gripenberg) (1847–1924) kuopiolainen naisasianainen
Eugen Gripenberg (1859–?), kenraalimajuri
Frans Mikael Gripenberg (1882–1941), majuri, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri
Georg Achates Gripenberg (1890–1975), suurlähettiläs
Gustaf Adolf Konstantin Gripenberg (1854–1918), sotahistorioitsija, everstiluutnantti
Hans Henrik Gripenberg (1754–1813), Suomen sotaan osallistunut kenraalimajuri, Voipaalan kartanon omistaja
Hilma Gripenberg (o.s. Lindfors) (1854–1936), vapaaherratar ja mesenaatti, Odert Sebastian Gripenbergin puoliso
Jakob Karl Gripenberg (1721–1800), kenraalimajuri, valtiopäivämies, johti ruotsalaisten puolustusta Porrassalmen taistelussa,
Jarl Gripenberg (1914–1997), suunnistaja ja orgaanisen kemian professori
Johan Axel Gripenberg (1833–1918), kenraaliluutnantti, kuvernööri
Johan Fredrik Sebastian Gripenberg (1801–1865), kenraalimajuri
Johan Gripenberg, vuoteen 1678 Wittman (1637–1703), Uudenmaan reduktiokomission puheenjohtaja ja läänin varamaaherra, sai haltuunsa Munkkiniemen kartanon, aateloitiin vuonna 1678.
Johan Ulrik Sebastian Gripenberg (1795–1869), senaattori, Tammikuun valiokunnan puheenjohtaja
Johannes Gripenberg (1842–1893), senaattori, Mikkelin läänin maaherra
Lennart Gripenberg (1852–1933), everstiluutnantti, ylijohtaja, senaattori
Maggie Gripenberg (1881–1976), suomalainen tanssija
Maria Furuhjelm (o.s. Gripenberg) (1846–1916), kirjailija, kansanvalistaja, järjestövaikuttaja
Mauritz Gripenberg (1869–1925), arkkitehti
Odert Henrik Gripenberg (1788–1848), upseeri Suomen sodassa, yksityiskoulujen perustaja
Odert Sebastian Gripenberg (1850–1925), arkkitehti, senaattori ja ylijohtaja
Ole Gripenberg (1892–1979), arkkitehti, professori
Oskar Ferdinand Gripenberg (1838–1916), jalkaväenkenraali, Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen
Robert Carl Gripenberg (1750–1809), everstiluutnantti
Robert Edvard Gripenberg (1852–1937), maanviljelyshallituksen ylijohtaja, todellinen valtioneuvos
Robert Johan Gustaf Gripenberg (1849–1918), upseeri ja virka- ja valtiopäivämies
Sinikka Gripenberg (s. 1940), tanssija, koreografi, pedagogi

Lähteet muokkaa

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x Veli-Matti Autio: Gripenberg (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Nr: 931 Adliga ätten Gripenberg Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 2.8.2012.
↑ Gripenberg, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ ^a ^b Gripenberg, Eugen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Gripenberg, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ Suurvallan osana, 1600-luku, Iso reduktio.Vantaan paikallishistoria. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Kotivuori, Yrjö: Jakob Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Kotivuori, Yrjö: Jakob Karl Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Kotivuori, Yrjö: Odert Johan Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Geneanet/Odert Johan Gripenberg
↑ Voipaalan kartanon synty, kehitys ja omistussuhteet (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Voipaala.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Gripenberg, Achates Ferdinand, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
↑ Gripenberg, Carl Gustaf Casimir, kontra-amiraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.
↑ Gripenberg, Oskar Ferdinand (1838–1916). Kansallisbiografia.
Gripenberg, Oskar Ferdinand, jalkaväenkenraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.
↑ Gripenberg, Alexander, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
↑ Kotivuori, Yrjö: Magnus Vilhelm Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Magnus Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Gripenberg, Sebastian (1795–1869). Kansallisbiografia.
↑ Schoolfield, George C.: A History of Finland's Literature, s. 417. U of Nebraska Press, 1998. ISBN 0-8032-4189-5. Google Books (viitattu 20.3.2007). (englanniksi)
↑ Furuhjelm, Maria (1846–1916). Kansallisbiografia.
↑ Stenius, Elisabeth (1847–1924). Kansallisbiografia.
↑ Gripenberg, Maggie (1881–1976) – Kansallisbiografia
↑ Backström, Åke: Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877–1878.Genos 62 (1991), s. 106–110, 122. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gripenberg.

Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 178
Gripenberg-suvun sukupuu
https://runeberg.org/anrep/2/0012.html

[KB-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x Veli-Matti Autio: Gripenberg (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[Sv-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Nr: 931 Adliga ätten Gripenberg Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 2.8.2012.

[3] Gripenberg, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.

[Kenraalit-4] Gripenberg, Eugen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[5] Gripenberg, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.

[6] Suurvallan osana, 1600-luku, Iso reduktio.Vantaan paikallishistoria. (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] Kotivuori, Yrjö: Jakob Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[8] Kotivuori, Yrjö: Jakob Karl Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[9] Kotivuori, Yrjö: Odert Johan Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[10] Geneanet/Odert Johan Gripenberg

[11] Voipaalan kartanon synty, kehitys ja omistussuhteet (Arkistoitu – Internet Archive)

[12] Voipaala.^{[vanhentunut linkki]}

[13] Gripenberg, Achates Ferdinand, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917

[14] Gripenberg, Carl Gustaf Casimir, kontra-amiraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.

[15] Gripenberg, Oskar Ferdinand (1838–1916). Kansallisbiografia.
Gripenberg, Oskar Ferdinand, jalkaväenkenraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.

[16] Gripenberg, Alexander, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917

[17] Kotivuori, Yrjö: Magnus Vilhelm Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[18] Kotivuori, Yrjö: Karl Magnus Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[19] Gripenberg, Sebastian (1795–1869). Kansallisbiografia.

[20] Schoolfield, George C.: A History of Finland's Literature, s. 417. U of Nebraska Press, 1998. ISBN 0-8032-4189-5. Google Books (viitattu 20.3.2007). (englanniksi)

[21] Furuhjelm, Maria (1846–1916). Kansallisbiografia.

[22] Stenius, Elisabeth (1847–1924). Kansallisbiografia.

[23] Gripenberg, Maggie (1881–1976) – Kansallisbiografia

[24] Backström, Åke: Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877–1878.Genos 62 (1991), s. 106–110, 122. (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]