Gripenberg

ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku
Tämä artikkeli käsittelee aatelissukua. Gripenberg on myös kylä Ruotsin Tranåsin kunnassa. Siellä sijaitsee Gripenbergin linna.

Gripenberg on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn. Ruotsin vallan aikana suvussa oli paljon upseereita ja Suomen autonomian aikana monia korkeita virkamiehiä, myöhemmin myös taiteen ja kulttuurin edustajia.[1] Suvun vaakunassa on kuvattuna taruolento aarnikotka eli griippi (ruots. grip).[2]

Suvun vaakuna

Suku on lähtöisin Ruotsin Itä-Götanmaalta. Vanhin tunnettu jäsen on vuonna 1659 kuollut Jakob Jöransson Witte, joka oli Svärtingetin kartanon lampuotivouti Östra Enebyn pitäjässä. Hänen poikansa, rykmentinkirjuri Johan Wittman muutti 1671 Suomeen ja aateloitiin vuonna 1678 nimellä Gripenberg.[2][1] Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen kaksi vuotta myöhemmin aatelisena sukuna numero 931. Gripenbergit immatrikuloitiin Suomen aateliin vuonna 1818 numerolla 69.[2] Senaattori Sebastian Gripenberg kohotettiin Suomessa vuonna 1865 vapaaherraksi, ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Vapaaherrallisella sukuhaaralla on tunnuslause Caesari et patriae (”Keisarin ja isänmaan [puolesta]”).[3] Neljä Gripenbergin suvun jäsentä toimi autonomian aikana Suomen senaatin talousosaston jäseninä.

Suvun alkuperäinen päämieslinja on kadoksissa, sillä viimeisen päämiehen tai hänen jälkeläistensä vaiheista Venäjällä vuoden 1917 jälkeen ei ole tietoa.[2][4] Suomalaisen aatelissuvun edustajia muutti 1900-luvun lopulla Ruotsiin, jossa muutama sukuhaara sai 1973 ja 1985 uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella.[5][2]

Suvun jäseniä

muokkaa
 
Robert Carl Gripenbergin hauta Ulvilassa.

Aika- ja sukulaisuusjärjestys

muokkaa
Vapaaherrat

Avioliiton kautta liittyy sukuun myös:

  • Hilma Gripenberg (o.s. Lindfors) (1854–1936), vapaaherratar ja mesenaatti, Odert Sebastian Gripenbergin puoliso.

Aakkosjärjestys

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Veli-Matti Autio: Gripenberg (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c d e f Nr: 931 Adliga ätten Gripenberg Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 2.8.2012.
  3. Gripenberg, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  4. a b Gripenberg, Eugen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. Gripenberg, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  6. Suurvallan osana, 1600-luku, Iso reduktio.Vantaan paikallishistoria. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Kotivuori, Yrjö: Jakob Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  8. Kotivuori, Yrjö: Jakob Karl Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  9. Kotivuori, Yrjö: Odert Johan Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  10. Geneanet/Odert Johan Gripenberg
  11. Voipaalan kartanon synty, kehitys ja omistussuhteet (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Voipaala.[vanhentunut linkki]
  13. Gripenberg, Achates Ferdinand, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  14. Gripenberg, Carl Gustaf Casimir, kontra-amiraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.
  15. Gripenberg, Oskar Ferdinand (1838–1916). Kansallisbiografia.
    Gripenberg, Oskar Ferdinand, jalkaväenkenraali. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917.
  16. Gripenberg, Alexander, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  17. Kotivuori, Yrjö: Magnus Vilhelm Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  18. Kotivuori, Yrjö: Karl Magnus Gripenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  19. Gripenberg, Sebastian (1795–1869). Kansallisbiografia.
  20. Schoolfield, George C.: A History of Finland's Literature, s. 417. U of Nebraska Press, 1998. ISBN 0-8032-4189-5. Google Books (viitattu 20.3.2007). (englanniksi)
  21. Furuhjelm, Maria (1846–1916). Kansallisbiografia.
  22. Stenius, Elisabeth (1847–1924). Kansallisbiografia.
  23. Gripenberg, Maggie (1881–1976) – Kansallisbiografia
  24. Backström, Åke: Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877–1878.Genos 62 (1991), s. 106–110, 122. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

muokkaa