Achates Ferdinand Gripenberg

Achates Ferdinand Gripenberg (22. toukokuuta 1805 Ulvila – 14. helmikuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri ja valtiopäivämies, joka toimi Postihallituksen pääjohtajana eli "postitirehtöörinä" vuosina 1856–1872.

Achates Ferdinand Gripenberg (1860-luvun puoliväli)

Ulvilan Harjunpäässä sijaitsevassa Sunniemen kartanossa syntynyt Gripenberg palveli muun muassa Suomen jääkärirykmentin Viipurin pataljoonassa 1823–1830 ja Suomen kaartissa 1830–1844, jonka jälkeen hän toimi Suomen kadettikoulun komppanianpäällikkönä sekä vielä vuoden ajan Suomen kenraalikuvernöörin erikoiskäytössä, ennen nimitystään postitirehtöörin virkaan. Suomen kaartissa Gripenberg osallistui muun muassa Puolan kapinan kukistamiseen ja Varsovan valloitukseen vuosina 1831–1832. Varsovassa haavoittunut Gripenberg palkittiin Pyhän Annan ritarikunnan tähdellä.

Gripenberg osallistui Gripenbergin suvun edustajana aatelissäädyssä valtiopäiville 1863–1864 ja 1867. Achates Ferdinand Gripenbergin veli oli jalkaväenkenraali Oskar Gripenberg ja poika itsenäisyysaktiivina tunnettu Alexis Gripenberg.

Postitirehtöörin aika 1856 - 1872

Gripenberg valittiin Suomen postitirehtööriksi (nyk. pääjohtaja) 1856 aikaan, jolloin postin kulku oli vahvassa murroksessa sekä maailmalla että Suomesssa. Gripenbergin tirehtööriaikana Suomessa julkaistiin ensimmäiset suomalaiset postimerkit ja otettiin käyttöön valmiiksi arvoleimatut ehiökortit yhtenä ensimmäisistä maailman maista. Rautatiepostin kuljetus käynnistyi 1862, kirjelaatikoita alkoi ilmestyä useampiin paikkoihin ja postikonttoreiden määrä kasvoi voimakkaasti. Rautatiekuljetuksissa alettiin lisäksi käyttää erillisiä postivaunuja (ensimmäinen postivaunuvuoro; ns. Helsinki - Viipuri -linja käynnistyi 1870) sekä postia alettiin kuljettaa myös höyrylaivoilla. Gripenbergin kaudella myös alettiin hyväksyä naisia työntekijöiksi postin palvelukseen.