Avaa päävalikko

Glam metal (myös hair metal tai pop metal) on nykyisin käytetty nimi metallimusiikin tyylisuunnalle, joka kehittyi heavy metallista ja glam rockista 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa. Glam metal -yhtyeiden suurimpina innoittajina toimivat varhaiset heavy metal -yhtyeet, kuten Black Sabbath, Deep Purple ja Judas Priest, sekä alkuperäiset 70-luvun alun glam rock -yhtyeet, kuten T. Rex, David Bowie, Alice Cooper, Slade, Sweet ja KISS.[1][2][3]

Glam metal
Alkuperä heavy metal, glam rock, hard rock
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta
Yhdysvalloissa 1970-luvun loppu, muualla 1980-luvun alku
Tyypillisiä
soittimia
sähkökitara, sähköbasso ja rummut
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia
sleaze glam
The Darkness-yhtyeen Dan Hawkins Helsingissä ja glam metal -artistille ominainen kiharatukka.

Tyylisuuntaa on kutsuttu myös nimellä "tukkahevi" (engl. hair metal)[4]. Termin popularisoi MTV 1990-luvulla ja sillä tarkoitetaan useimmiten muusikkojen tapaa tupeerata tai muutoin nostaa pitkät hiukset näyttäväksi kampaukseksi. Glam metalin ollessa suosionsa huipulla sitä useimmiten kuitenkin kutsuttiin heavy metaliksi tai vain metalliksi.

OminaispiirteetMuokkaa

Glam metal -kappaleissa on tavallisesti selkeä säkeistö-kertosäe-säkeistö-kertosäe -rakenne ja kitarasoolot ovat usein laulumelodiamaisia. Glam metalin piirteitä ovat myös vahvasti eläytyvä, antaumuksellinen ja itsetietoinen lavaesiintyminen ja pitkät kitarasoolot tiluttaen. Yhtyeiden lavaesiintymisessä on tyypillistä pukeutuminen värikkäisiin, kimaltaviin ja tiukkoihin vaatteisiin, hiusten huomiota herättävä muotoilu ja meikin käyttäminen sekä iloinen ja energinen esiintyminen. [5] [6]

Yhtyeiden vokalistit laulavat usein korkealta tai falsetissa.[7] Glam metal -yhtyeiden musiikki erosi perinteisestä heavy metal -soundista pop-vetoisuutensa ja melodisuutensa vuoksi, mikä teki glam metalista hyvin kaupallisesti menestyneen metallimusiikin tyylin.[6] Varsinkin 1980-luvulla glam metal -yhtyeet ja niiden fanit saivat osakseen pilkkaa ja kritiikkiä erityisesti saman aikakauden huomattavasti raskaamman thrash metalin faneilta.[8]

Glam metal -yhtyeiden sanoitukset painottuivat nautinnonhakuisuuteen ja villiin käytökseen. Musiikillisesti tyyliä kuvastivat kitaratilutussoolot, tunnuslaulumaiset kertosäkeet ja suhteellisen melodiset pop-vaikutteet.


HistoriaMuokkaa

 
Van Halen

Metallimusiikki alkoi kehittymään Van Halenin menestyksen innoittamana Etelä-Kaliforniassa, erityisesti Los Angelesissa 1970-luvun lopulla. Los Angelesin Sunset Stripin alueen klubeille kerääntyi yhtyeitä kuten Quiet Riot, Ratt, Mötley Crüe ja W.A.S.P.. Ne ottivat vaikutteita 1970-luvun perinteisestä heavy metalista[9] ja lisäsivät glam rock -yhtyeiden kuten Alice Cooperin ja Kissin mahtipontisuutta sekä joskus meikkejä.[10]

 
Def Leppard

New Wave of British Heavy Metalin ja Judas Priestin läpimurtoalbumin British Steel (1980) ansiosta metallimusiikista tuli suosittua 1980-luvulla. Monet yhtyeet hyötyivät saamastaan huomiosta Music Televisionilla, jonka lähetykset alkoivat vuonna 1981. Albumien myyntiluvut nousivat jos yhtyeen videoita näytettiin kanavalla.[11]

Def Leppardin video Pyromania (1983) teki yhtyeestä supertähden Yhdysvalloissa. Quiet Riotista taas tuli Metal Healthin (1983) ansiosta ensimmäinen yhtye, joka pääsi Billboardin listalle. Yksi herätteitä antavista tapauksista metallimusiikin suosion nousussa tapahtui Kaliforniassa. Siellä pidettiin vuonna 1983 US Festival -tapahtumassa "heavy metal day" (metallimusiikkipäivä). Tapahtumassa esiintyivät Ozzy Osbourne, Van Halen, Scorpions, Mötley Crüe, Judas Priest sekä muita, jotka houkuttelivat paikalle suurimman yleisön tapahtuman aikana.[12] Vuosien 1983 ja 1984 aikana metallimusiikin myynnin osuus kaikista levymyynneistä nousi 8 prosentista 20 prosenttiin Yhdysvalloissa.[13]

Syntyi monia suuntaukselle omistautuneita ammattimaisia lehtiä kuten Kerrang! (1981) ja Metal Hammer ( 1984). Lisäksi alkoi syntyä harrastajapohjaisia lehtiä. Vuonna 1985 Billboard julisti:

»Metallimusiikin yleisö on kasvanut. Metalli ei ole enää yksinomaan nuorten miesten musiikkia. Suuntauksen yleisössä on sekä vanhempia (lukioikäisiä), nuorempia (varhaisnuoria) että naisia.»
([14])

1980-luvun puoliväliin mennessä glam metal hallitsi Yhdysvaltalaisia listoja, Music Televisionia ja konserttiareenoita. Uudet yhtyeet alkoivat vetää lisää yleisöä. Los Angelesista tuli Warrant ja itärannikolta Poison sekä Cinderella. Mötley Crüe ja Ratt pysyivät myös suosittuina. New Jerseyn Bon Jovi yhdisti hard rockia sekä glam metalia ja tuli hyvin suosituksi kolmannella albumillaan Slippery When Wet (1986). Vuonna 1987 MTV aloitti ohjelman Headbanger's Ball lähetykset. Ohjelma oli erityisesti omistautunut metallimusiikkivideoille. Metallimusiikki oli kuitenkin alkanut jakautua nurkkakuntiin. Pienemmät piirit alkoivat suosia äärimmäisempää tyyliä ja alkoivat kutsua suosittuja tyylejä "lite metaliksi" (kevyt metalli) tai "hair metaliksi" (tukkahevi).[15]

Eräs yhtye, joka saavutti moninaisen yleisön, oli Guns N’ Roses. Yhtye nähtiin raaempana ja vaarallisempana kuin muut Los Angelesin virkaveljensä. Appetite for Destruction (1987) -listamenestyksellään Guns N’ Roses "antoi uutta virtaa Sunset Stripin törkytehtaalle ja piti lähes yksinään ilmiötä hengissä vielä useamman vuoden."[16] Seuraavana vuonna Jane’s Addiction ilmestyi samoihin Los Angelesin hard rock -klubipiireihin. Yhtye sai huomiota esikoisalbumillaan Nothing’s Shocking. Rolling Stone -lehti julisti albumin arvostelussa: "As much as any band in existence, Jane's Addiction is the true heir to Led Zeppelin." (Jane's Addiction on todellinen Led Zeppelinin perillinen).[17]

Merkittäviä glam metal -yhtyeitäMuokkaa

Merkittäviä glam metal -julkaisujaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. The Evolution Of Glam Rock Fashion RebelsMarket Blog. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  2. Urban Dictionary: Glam Metal Urban Dictionary. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  3. heavy metal | History, Music, Bands, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  4. Chad Bowar Chad Bowar is a music journalist specializing in the heavy metal genre He publishes in national music publications, reviews major music festivals including Ozzfest, the Warped Tour: A Quick History Of Heavy Metal LiveAbout. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  5. Jordan Hart 2017-05-04T18:43:32Z Artist: Eight Steps to Becoming a Legendary Hair Metal Guitarist guitarworld. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  6. a b Härkönen, Tanja: Metallimusiikin alagenret ja niiden visuaaliset trendit. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 12.10.2014, s. 13-15. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.7.2019.
  7. Chad Bowar Chad Bowar is a music journalist specializing in the heavy metal genre He publishes in national music publications, reviews major music festivals including Ozzfest, the Warped Tour: These Over-The-Top Hair Metal Bands Took Over the 80s Rock Scene LiveAbout. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  8. Hair Metal Music Artists AllMusic. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
  9. Rivadavia, Eduardo. "Quiet Riot". All Music Guide. viitattu 9.11.2007 (englanniksi) Neely, Kim "Ratt". Rolling Stone. viitattu 9.11.2007 (englanniksi) Barry Weber & Greg Prato. "Mötley Crüe". All Music Guide. Retrieved viitattu 9. marraskuuta 2007 (englanniksi) Dolas, Yiannis. "Blackie Lawless Interview" Rockpages. Viitattu 9.11.2007
  10. Christe (2003), s. 55–57
  11. Christe (2003), s. 79
  12. Weinstein (1991), s. 45
  13. Walser (1993), s. 12
  14. Walser (1993), s. 12–13, 182 n. 35
  15. Walser (1993), s. 14; Christe (2003), s. 170
  16. Christe (2005), s. 199
  17. Jane's Addiction: Nothing's Shocking rollingstone.com. 20.10.1988. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi)


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.