Georgian vuoden 2007 mielenosoitukset

Georgian vuoden 2007 mielenosoitukset olivat useita hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Mielenosoitukset huipentuivat 2. marraskuuta 2007, jolloin 40 000-50 000 ihmistä kokoontui Georgian pääkaupungin Tbilisin keskustaan.

Georgian vuoden 2007 mielenosoitukset
Päiväys	28. syyskuuta - 25. marraskuuta 2007
Paikka	Georgia
Syyt	Väitetty poliittinen korruptio köyhyys ihmisoikeusrikkomukset vuoden 2006 vankilamellakat Sandro Girgvlianin murhatapaus
Tavoitteet	Hallituksen eroaminen Irakli Okruašvilin vapauttaminen vankilasta siirtyminen parlamentaariseen järjestelmään
Menetelmät	Mielenosoitus kansalaistottelemattomuus
Lopputulos	Rauhanomaiset mielenosoitukset hajoitettiin voimakeinoin Mikheil Saakašvilin eroaminen; aikaiset presidentinvaalit järjestettiin 5. tammikuuta 2008
Johtajat
Badri Patarkatsišvili Irakli Okruašvili Gubaz Sanikidze Salome Zurabišvili Konstantine Gamsakhurdia Mikheil Saakašvili Zurab Noghaideli Vano Merabišvili

Ihmiset osoittivat mieltään presidentti Mikheil Saakašvilin korruptoituneeksi väitettyä hallitusta vastaan. Kansallinen neuvosto, kymmenen oppositiopuolueen muodostama tilapäinen koalitio, järjesti mielenosoitukset, jotka johtuivat georgialaisen poliitikon Irakli Okruašvilin pidättämisestä syytettynä kiristyksestä, rahanpesusta ja virka-aseman väärinkäytöstä hänen toimiessaan maan puolustusministerinä, ja niitä rahoitti mediakonkari Badri Patarkatsišvili.

Mielenosoituksia järjestettiin sekä syyskuussa että marraskuussa 2007, ja ne olivat aluksi pääosin rauhanomaisia. Mielenosoitukset laantuivat 6. marraskuuta 2007 mennessä, mutta muuttuivat väkivaltaisiksi seuraavana päivänä, kun poliisi avasi Tbilisin pääbulevardin Rustaveljen kadun tukon ja karkotti mielenosoittajat parlamenttitalon viereiseltä alueelta ja esti mielenosoittajia jatkamasta mielenosoituksiaan käyttämällä voimakeinoja, kuten kyynelkaasua ja vesitykkejä. Hallitus syytti Venäjän tiedustelupalvelua osallistumisesta vallankaappausyritykseen ja julisti myöhemmin samana päivänä maanlaajuisen poikkeustilan, joka kesti 16. marraskuuta 2007 saakka.

Presidentti Saakašvili ilmoitti 8. marraskuuta 2007 kompromissiratkaisusta ennenaikaisten presidentinvaalien järjestämisestä 5. tammikuuta 2008. Hän ehdotti myös, että ennenaikaisten presidentinvaalien rinnalla järjestettäisiin kansanäänestys siitä, milloin parlamenttivaalit pidetään - keväällä, kuten oppositiopuolueet vaativat, tai vuoden 2008 lopulla. Kyseessä on ollut Georgian pahin poliittinen kriisi sitten vuoden 2003 ruusuvallankumouksen, joka toi Saakašvilin hallituksen valtaan.

Taustaa

Georgian johto vaihtui vuonna 2003, ja vuonna 2004 valtaan nousi Mikheil Saakašvili. Saakašvili, Yhdysvalloissa koulutettu juristi ja Naton ja Euroopan unionin jäsenyyden vankka kannattaja, toteutti uudistuksia, joiden ansiosta maan BKT kolminkertaistui ja korruptio väheni virkaanastumisensa jälkeen. Maailmanpankki nimesi Georgian vuonna 2006 maailman parhaaksi uudistusmaaksi. Edistyksestä huolimatta merkittävä osa Georgian väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella, ja Georgia on yksi IVY:n köyhimmistä maista. Tulojen kasvua heikentää kasvava inflaatio; radikaalit talousuudistukset ja mustan pörssin alasajo jättivät tuhansia ihmisiä työttömiksi, ja uudistusten jälkeen monet georgialaiset joutuvat maksamaan vero- ja sähkölaskut täysimääräisinä. Vaikka Saakašvilin hallitus on julistanut taistelevansa korruptiota vastaan, sen vastustajat väittävät, että korruptiota esiintyy myös Saakašvilin omassa työryhmässä, kuten hänen sedässään, yrittäjä Temur Alasaniassa, ja useissa ministereissä. Vastustajat sanovat, että viranomaiset soveltavat lakia valikoivasti poliittisten vastustajien sivuuttamiseksi, ja syyttävät Saakašvilia autoritaarisesta hallinnosta. Hallitus on joutunut arvostelun kohteeksi myös siksi, että se on käyttänyt kovaa poliisivaltaa vuoden 2006 vankilamellakassa ja että poliiseja koskevaa korkean profiilin murhatapausta ei ole tutkittu riittävästi.

Saaskašvili siirsi marraskuussa 2006 Okruašvilin vastuun puolustusministeriöstä talousministeriksi. Uskottiin, että siirto johtui Okruašvilin aggressiivisesta suhtautumisesta separatistisiin konflikteihin. Okruašvili erosi sittemmin virastaan.

Syyskuun 25. päivänä 2007 Okruašvili ilmoitti perustavansa uuden oppositiopuolueen "Yhtenäisen Georgian puolesta" ja arvosteli presidentti Saakašvilia syyttäen häntä korruptiosta, epäpätevyydestä ja ihmisoikeusloukkauksista. Hän toi myös esiin uusia huolenaiheita Zurab Žvanian kuoleman suhteen, haastoi virallisen tutkinnan näkemyksen ja syytti henkilökohtaisesti Georgian presidenttiä liikemies Badri Patarkatsišvilin murhan suunnittelusta.

Aikajana

Protestit 28. syyskuuta 2007

Protestit alkoivat 28. syyskuuta 2007. Mielenosoituksessa ei esiintynyt suurempia ongelmia, lukuun ottamatta pieniä kahakoita mielenosoittajien ja poliisin välillä, kun mielenosoittajat levittäytyivät Rustaveljen kadulle ja tukkivat Tbilisin pääväylän parlamentin edustalla. Mielenosoittajat vaativat ennenaikaisia vaaleja, lisää vastuullisuutta ja rehellisyyttä politiikkaan. Mielenosoitus, joka järjestettiin vain päivä Okruašvilin pidätyksen jälkeen, keräsi arviolta 10-15 tuhatta mielenosoittajaa, mikä teki siitä tuolloin suurimman mielenosoituksen sitten ruusuvallankumouksen. Joidenkin mielestä mielenosoitusten järjestäminen oli erikoisen taitavaa ja epätavallisen nopeaa.

Mielenosoituksen järjesti suurimpien oppositiopuolueiden liittouma lukuun ottamatta Uutta oikeuspuoluetta (NRP), joka ei osallistunut mielenosoitukseen todeten, että se ei ollut "tie yhdestä temppelistä toiseen, vaan se on yhden johtajan korvaaminen toisella."

Okruašvilin kommentit

Georgian entinen puolustusministeri ja Moskovan Georgian-politiikan pitkäaikainen kriitikko Irakli Okruašvili haukkui entistä yhteistyökumppaniaan presidentti Mikheil Saakašvilia. Presidentti erotti Okruašvilin marraskuussa 2006 puolustusministerin virasta väitetysti lännen painostuksesta syyskuussa 2006.

Puolueensa "Yhtenäisen Georgian puolesta" esittelytilaisuudessa hän syytti Saakašvilia korruptiosta, oman perheensä etujen ajamisesta ja heikkoudesta Abhasian ja Etelä-Ossetian separatisteja kohtaan. Okruašvili väitti myös, että Georgian hallitus on tahallaan peitellyt entisen pääministerin Zurab Žvanian kuoleman todellisia syitä. Žvania oli kuollut pääministerinä helmikuussa 2005. Okruašvili sanoi, että Žvanian ruumis oli viety asuntoon, josta hänet löydettiin kuolleena.

Okruašvili perui antamansa lausunnot ja myönsi 8. lokakuuta 2007 televisiossa häntä vastaan esitetyt syytteet, mutta myöhemmin hän sanoi antaneensa lausunnot "psykologisen painostuksen" vuoksi.

Okruašvili lähti Georgiasta noin 1. marraskuuta 2007. Sittemmin hän sanoi, että hänet pakotettiin maanpakoon; hallituksen mukaan hän lähti hakeakseen hoitoa.

Hallituksen vastaus

Mikheil Saakašvili, Georgian silloinen presidentti

Okruašvilin poliittinen paluu ja pidätys osuivat samaan aikaan kuin Saakašvilin vierailu New Yorkiin, jossa hän puhui YK:n yleiskokouksessa ja kritisoi voimakkaasti Venäjän osallistumista Georgian separatistialueiden toimintaan. Samaan aikaan Giga Bokeria, Georgian parlamentin vaikutusvaltainen jäsen, joka edustaa Yhdistynyttä kansallista liikettä, sanoi, että Okruašvili halusi "luoda jonkinlaisen immuniteetin ja koskemattoman aseman" esittämällä tyrmääviä, mutta perusteettomia syytöksiä. Presidentti Saakašvili matkusti 29. syyskuuta Ylä-Abhasiaan, jossa hän osallistui uuden tien avajaisiin, jotka yhdistävät Georgian hallitsemat alueet Georgiasta irtautuneessa Abhasiassa varsinaiseen Georgiaan. Hän esitti ensimmäiset huomautuksensa Okruašvilin syytöksistä:

Haluan kertoa teille, että minulle on erittäin vaikeaa se, mitä Okruašvili on tehnyt. Olen jo tottunut kaikkiin minua ja sukulaisiani vastaan esitettyihin syytöksiin. Mutta tämä henkilö [Okruašvili] - toisin kuin ne henkilöt, jotka vain uskoivat syytöksiin tai esittivät niitä - tietää tarkalleen, että se on valetta.

Protestit 2. marraskuuta 2007

Mielenosoitus Tbilisissä 2. marraskuuta 2007.

Kymmenettuhannet georgialaiset osoittivat 2. marraskuuta 2007 mieltään pääkaupungin Tbilisissä sijaitsevan parlamentin ulkopuolella ja vaativat presidentti Mikheil Saakašvilia eroamaan. Yleisö vaati myös ennenaikaisia parlamenttivaaleja. He syyttivät Saakašvilia korruptoituneesta ja autoritaarisesta hallituksesta ja halusivat, että hänet syrjäytetään demokraattisesti.

Mielenosoitukset jatkuivat seuraavina päivinä; Okruašvilin televisioidun lausunnon katsottiin lisäävän opposition tukea.

Mellakoiden aikana loukkaantui 23 poliisia ja 21 ihmistä pidätettiin.

Televisiossa näkyi, kuinka jotkut mielenosoittajat heittelivät mellakkapoliiseja kivillä. Poliisi hajautti mielenosoittajat toisen kerran.

Mikheil Saakašvili julisti koko Georgian kattavan poikkeustilan, joka kesti 15 päivää. Tämän seurauksena kaikkien yksityisten televisioasemien uutisohjelmat suljettiin 15 päiväksi. Julkisesti rahoitettu Georgian yleisradioyhtiö (GPB) jäi ainoaksi asemaksi, joka sai lähettää uutislähetyksiä.

Marraskuun 8. päivänä "pieni joukko opiskelijoita" kokoontui Batumin valtionyliopistoon vastustamaan heidän mielestään edellisenä päivänä tapahtunutta "poliisiväkivaltaa". Human Rights Watchin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan "poliisi hyökkäsi ryhmän kimppuun ilman varoitusta ja ajoi takaa ja hakkasi mielenosoittajia, jotka yrittivät paeta". Holly Cartner, Human Rights Watchin Euroopan ja Keski-Aasian osaston toiminnanjohtaja tuomitsi sen, mitä hän kuvaili "poliisin hyökkäyksiksi rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan".

Pian Georgian oppositio ilmoitti keskeyttävänsä hallituksen vastaiset mielenosoitukset Tbilisissä. Useimmat oppositiopuolueet pitivät presidentti Saakašvilin päätöstä ensimmäisenä askeleena poliittisen pattitilanteen lopettamiseksi ja suostuivat neuvotteluihin parlamentin puheenjohtajan Nino Burdžanadzen kanssa.

Marraskuun 9. päivään 2007 mennessä mellakkapoliisi oli vetäytynyt marraskuun 7. päivän levottomuuksien tärkeimmistä tapahtumapaikoista. Samana päivänä Georgian ortodoksisen kirkon patriarkka Ilia II tapasi erikseen Nino Burdžanadzen ja oppositiojohtajat ja ilmoitti olevansa valmis toimimaan sovittelijana opposition ja viranomaisten välillä.

Hallituksen vastaus

Mielenosoittajat ottavat yhteen poliisin kanssa 7. marraskuuta 2007.

Saakašvili kommentoi yhteenottoja sanomalla: "Olemme saaneet kuulla viime kuukausina, että Georgiassa odotetaan levottomuuksia syksyyn mennessä. Olemme saaneet tämän tiedon tiedustelupalvelultamme" ja että "Moskovassa on jo perustettu vaihtoehtoinen hallitus".

Pääministeri Zurab Noghaideli sanoi, että vallankaappausyritys oli tehty.

Georgian sisäministeriö julkaisi 7. marraskuuta nauhoitettua ääni- ja videomateriaalia, jonka väitetään osoittavan joidenkin oppositiojohtajien tekevän yhteistyötä Venäjän vastatiedustelupalvelun kanssa tapaamisissa kolmen venäläisdiplomaatin kanssa.

Tbilisin pormestari Gigi Ugulava puolusti poliisin toimia sanomalla: "Kuuntelin erästä oppositiojohtajaa, joka sanoi ylpeänä, että he aikovat pystyttää telttoja ja perustaa telttakaupungin Tbilisiin. Me pysäytimme tämän, koska ihmisten tahto on, ettei Tbilisiin tule telttakaupunkia."

Hallituksen toimien kritiikki

Oppositiojohtajat, kansalaisjärjestöt ja Georgian yleinen oikeusasiamies ovat arvostelleet ankarasti hallituksen toimia. Poliisia syytettiin liiallisesta voimankäytöstä, ja väitettiin, että mielenosoittajien hajottamiseen osallistui myös järjestäytyneitä kansalaisryhmiä. Laittomista pidätyksistä, pahoinpitelyistä ja pelottelusta raportoitiin. Yksityisten puhelinkeskustelujen salakuuntelun laajalle levinneestä toiminnasta on ilmaistu huolestuneisuutta.

Joulukuussa 2008 Georgian oikeusasiamies Sozar Subari väitti, että hänellä oli todisteita siitä, että Georgian silloinen sisäministeri Vano Merabišvili oli määrännyt poliisit pahoinpitelemään mielenosoittajia "pääasiassa munuaisiin ja vatsaan".

Protestit 25. marraskuuta 2007

Tuhannet mielenosoittajat järjestivät 25. marraskuuta 2007 kolmen tunnin rauhanomaisen mielenosoituksen, jossa vaadittiin Imedi TV:n ja radioasemien avaamista uudelleen. Yhdeksän puolueen oppositiokoalition järjestämä mielenosoitus kokoontui Rike-nimiselle alueelle Tbilisissä ja siirtyi sitten parlamentin edustalle.

Kansainväliset reaktiot

 Yhdysvallat - Yhdysvallat suhtautui myönteisesti Georgian hallituksen päätökseen järjestää ennenaikaiset presidentinvaalit ja kehotti samalla lopettamaan poikkeustilan ja palauttamaan kaikki tiedotusvälineiden lähetykset. Marraskuun 13. päivänä 2007 Matthew Bryza, apulaisulkoministerin sijainen, Eurooppa-asioista vastaava apulaisulkoministeri ja Yhdysvaltojen Kaukasuksen-lähettiläs, kertoi toimittajille, että hän olisi hyvin yllättynyt, jos Venäjä olisi todella uhannut horjuttaa Georgian vakautta.

 Venäjä - Venäjän ulkoministeriö tyrmäsi Saakašvilin syytökset opposition mielenosoituksen tukemisesta ja kutsui sitä "vastuuttomaksi provokaatioksi", jolla Georgian viranomaiset pyrkivät kääntämään huomion pois maan sisäisistä ongelmista ja syyttämään niistä ulkomaista syntipukkia. Myöhemmin se antoi lausunnon, jossa se arvosteli voimakkaasti Georgian hallitusta poliisin laittomuuksista, oppositiojohtajien ja ihmisoikeusaktivistien pidätyksistä, riippumattomien tiedotusvälineiden toiminnan kieltämisestä ja ulkomaisten toimittajien pahoinpitelystä.

 Ruotsi - Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt sanoi, että 7. marraskuuta oli "hyvin synkkä päivä Georgialle", mutta kiitti päätöstä ennenaikaisten presidentinvaalien järjestämisestä ja lisäsi, että kaikkien puolueiden on nyt "palattava demokraattiselle tielle". "Tämä on myös keino puuttua yksinkertaistavaan propagandaan, jota suuri pohjoinen naapuri (Venäjä) tällä hetkellä levittää ulkomailla ja turvata maan (Georgian) vakaus pitkällä aikavälillä." Carl Bildt, joka tapasi presidentti Saakašvilin Tbilisissä 2. marraskuuta, on toistuvasti todennut seuraavaa: "Meidän (Euroopan) on tuettava ja autettava (Itä-Euroopan) nuoria demokratioita."

 Yhdistyneet kansakunnat - YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour moitti Georgiaa "suhteettomasta voimankäytöstä" mielenosoittajia vastaan ja sanoi, että Georgian on noudatettava perusoikeuksia myös poikkeustilan aikana. Lausunnossaan hän ilmaisi myös tukensa Georgian julkiselle puolustajalle eli ihmisoikeusasiamiehelle ja ilmaisi huolensa riippumattomien televisioasemien vaientamisesta entisessä neuvostotasavallassa.

 Nato - Pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer totesi 8. marraskuuta 2007 antamassaan lausunnossa, että "poikkeustilan määrääminen ja tiedotusvälineiden toiminnan lopettaminen Georgiassa, jonka kanssa liittoutuma käy tiivistä keskustelua, on erityisen huolestuttavaa ja ei ole euroatlanttisten arvojen mukaista".

 Euroopan unioni - EU:n ulkopolitiikan päällikkö Javier Solana kehotti molempia osapuolia maltillisuuteen ja sanoi, että "poliittiset erimielisyydet olisi ratkaistava demokraattisten instituutioiden puitteissa".

Human Rights Watch - Human Rights Watch julkaisi 20. joulukuuta 2007 102-sivuisen raportin nimeltä "Crossing the Line: Georgia's Violent Dispersal of Protestors and Raid on Imedi Television", jossa kritisoitiin hallituksen mielenosoittajiin kohdistamaa "liiallista voimankäyttöä" ja poliisin hyökkäystä Imedi TV:n rakennukseen.

Jälkiseuraukset

Kriisi väistyy

Saakašvili ilmoitti 8. marraskuuta 2007 suunnittelevansa ennenaikaisia presidentinvaaleja 5. tammikuuta 2008. Hän ehdotti myös samanaikaista kansanäänestystä siitä, milloin parlamenttivaalit järjestetään - keväällä, kuten oppositiopuolueet vaativat, tai vuoden 2008 lopulla. Hän vaati myös neuvotteluja oppositiopuolueiden kanssa, jotka eivät hänen mukaansa tee yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa, ja lupasi lopettaa poikkeustilan muutaman päivän kuluessa.

Georgian viranomaiset syyttivät aiemmin Lontooseen lähtenyttä Patarkatsišviliä vallankaappauksen suunnittelusta. Hän kuoli 12. helmikuuta 2008 Lontoossa.

Marraskuun 9. päivänä 2007 Georgian parlamentti, josta oppositiolakimiehet puuttuivat kokonaan, tuki presidentin päätöstä poikkeustilan ja tiedotusvälineitä koskevien rajoitusten määräämisestä koko Georgian alueelle, joka oli voimassa marraskuun 22. päivän loppuun saakka.

Marraskuun 10. päivänä 2007 hallitus- ja oppositiopuolueet jatkoivat neuvotteluja vaalilainsäädännöstä.

Koko maan kattava poikkeustila kumottiin 16. marraskuuta 2007 kello 19.00 paikallista aikaa kaksi päivää aiemmin annetun parlamentin päätöksen mukaisesti. Kaikki tiedotusvälineet jatkoivat toimintaansa lukuun ottamatta Imedi TV:tä, joka palasi lähetyksiin 12. joulukuuta.

Taloudellinen vaikutus

IMF:n Georgian-edustuston johtaja Robert Christiansen totesi, että sekasorto ja vaaleja edeltänyt epävarmuus ovat heikentäneet Georgian imagoa sijoittajien keskuudessa, ja lisäsi, että talouden toipuminen on mahdollista. Hän lisäsi, että "viimeaikaiset poliittiset tapahtumat lisäävät huomattavaa epävarmuutta loppuvuoden ja vuoden 2008 ennustettuun maahantulon määrään".

Pääministeri Lado Gurgenižen mukaan Georgian talous menetti marraskuun levottomuuksien aikana lähes puoli miljardia dollaria potentiaalisia sijoituksia.