Kansalaistottelemattomuus

rauhanomaisen poliittisen protestin muoto

Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä tavoitteena korjata koettu epäoikeudenmukaisuus.[1][2][3] Kansalaistottelemattomuus on väkivallatonta suora toimintaa.

Mahatma Gandhi kehotti intialaisia kansalaistottelemattomuuteen ja väkivallattomaan vastarintaan Brittiläisessä Intiassa.
Martin Luther King kehotti kansalaistottelemattomuuteen Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen aikoina.

MäärittelyäMuokkaa

Kansalaistottelemattomuus on pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen julkisesti ja keskustelevaan sävyyn.[4] Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys.[1]

Kansalaistottelemattomuudessa ei pyritä kyseenalaistamaan lakia yleensä, vaan siinä vastustetaan vain jotain tiettyä lakia tai asiaa. Kansalaistottelemattomuuden harjoittajat ovat myös valmiita saamaan teostaan rangaistuksen.[1]

Kansalaistottelemattomuus voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suorassa muodossa laki, jota rikotaan, on itsessään protestin kohde. Epäsuorassa muodossa kohde on jokin muu. Aktiivisessa kansalaistottelemattomuudessa lakia rikotaan aktiivisesti omalla toiminnalla, passiivisessa lakia rikotaan jättämällä jotain tekemättä.[1]

Kansalaistottelemattomuudessa pyritään minimoimaan väkivallan käyttö, eikä pyritä tietoisesti tuhoamaan omaisuutta, tosin omaisuusvahinkoa saattaa syntyä toiminnan yhteydessä. Yhden näkökulman mukaan kansalaistottelemattomuuteen ei kuulu lainkaan väkivaltaa. Toisen näkökulman mukaan siihen kuuluu henkilöiden suoja mutta ei omaisuuden suojaa. Kolmannen näkökulman mukaan rajallinen ja kontrolloitu itsepuolustus on hyväksyttyä, kunhan väkivalta on poliisin tai sivullisten aloittamaa.[1]

HistoriaaMuokkaa

Yhdysvaltalainen Henry David Thoreau kehitti kansalaistottelemattomuuden käsitteen kirjoituksessaan Resistance to civil government vuonna 1849. Hän vaihtoi myöhemmin nimeksi Civil disobedience. Kirjoituksen alkuperäinen ajatus oli riippumattomuus: hänen mielestään oli moraalisesti täysin oikeutettua irrottautua valtiosta. Jos henkilö ei saanut valtiolta mitään, ei henkilöllä myöskään ollut valtiolle velvoitteita. Esseessään Thoreau selittää, että kyse ei ollut verojen vastustamisesta vaan Meksikon sodan ja orjuuden vastustamisesta. Ajatuksena ei ollut väkivalta valtiota tai sen edustajia kohtaan.[5]

Tunnetuimpia rauhanomaisen kansalaisottelemattomuuden puolestapuhujia ovat intialainen Mahatma Gandhi, joka toimi Intiassa ja sitä ennen Etelä-Afrikassa, ja yhdysvaltalainen Martin Luther King.[1]

SuomessaMuokkaa

Suomessa on käytetty kansalaistottelemattomuutta usein keinona painostaa poliittisia vallanpitäjiä. Nykypäivänä yleisimpiin kansalaistottelemattomuuden muotoihin kuuluu totaalikieltäytyminen ja talonvaltaus.

Venäjän vallan aikana suomalaiset kieltäytyivät kutsunnoista Venäjän armeijaan. Totaalikieltäytyminen ase- ja siviilipalveluksesta on edelleen aktiivinen kansalaistottelemattomuuden muoto. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuosina 1999–2006 totaalikieltäytyjiä on ollut vuosittain noin 40–80.[6]

Vuonna 1971 Suomen seksuaalirikoslaki uudistui ja homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin mutta homoseksuaalisuuteen kehottaminen kriminalisoitiin. Vuonna 1981 Seta uhmasi kehotuskieltoa järjestämällä siihen asti suurimman homojen mielenosoitusmarssin mitä Helsingissä oli järjestetty. Mielenosoituksessa kehotettiin homoseksuaalisuuteen ja kulkueessa mukana olleet pistivät nimensä paperille, jossa tunnustivat rikoksen ja veivät sen poliisille. Mukana oli muun muassa asianajaja Ulf Månsson ja tähtitieteilijä Eva Isaksson. Silloinen Setan puheenjohtaja Tarja Halonen oli antanut aktivisteille neuvoja virkavallan kanssa toimimiseen. Homoseksuaalisuuden luokittelu sairaudeksi poistui samana vuonna mutta yllyttäminen homoseksuaaliseen tekoon poistui rikoslaista vasta vuonna 1999.[7][8]

Suomessa tunnettu tapaus on myös Vihreän liikkeen aloittanut Koijärven suon kuivattamista vastaan tehty mielenosoitus, johon liittyi työkoneiden käytön estäminen. Koijärvi-liikkeen asiassa nostetun rikosjutun yhteydessä korkein oikeus on arvioinut kansalaistottelemattomuuden merkitystä rikoksen oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteena.[9] Vastaavanlainen tapaus sattui Ilomantsissa, kun ympäristöaktivistit ryhtyivät vastustamaan vesakoiden myrkytyslentoja.[10]

Vuonna 2013 suomalainen ympäristöaktivisti Sini Saarela oli mukana Greenpeacen arktisen alueen öljynporauksia vastustavassa mielenosoituksessa Petšoranmerellä ja tunkeutui venäläiselle öljynporauslautalle. Saarela sai teostaan tunnustusta Suomen ympäristöministeriltä Ville Niinistöltä.[11]

2010-luvulla myös kannabista koskevan lainsäädännön kritisoijat ovat käyttäneet kansalaistottelemattomuutta.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Jyväskylän yliopisto: Kansalaistottelemattomuus Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, sanasto.
  2. Oxford Dictionaries.
  3. Encyclopedia Britannica.
  4. Laitinen, Ahti: Oikeussosiologian perusteet, s. 147–153. Turku: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2002. ISBN 951-29-2180-4.
  5. Thoreau, Henry: Kansalaistottelemattomuudesta. Toimittanut Outi Lauhakangas. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08630-8.
  6. Totaalikieltäytyminen (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 17.3.2009.
  7. Homo-Suomen historia Yle Teema, Tarinatalo.
  8. Homo-Suomen historia 4/4 Oikeutta! Yle Teema, Tarinatalo.
  9. KKO:n päätös KKO:1983-II-159 Finlex. Viitattu 16.3.2010.
  10. Ilomantsin vesakkosota on yhä muistelemisen arvoinen YLE. Viitattu 2.12.2020.
  11. Ministeri kiittelee vangittua ympäristöaktivistia Uusisuomi 27.12.2013.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Hölttä, Kalevi: Kansalaistoiminta: lailliset oikeudet. Kirja on toteutettu yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa.. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-189-2.
  • Gandhi, Mohandas: Tottelemattomuudesta. Toimittaneet ja suomentaneet Eila Salomaa ja Jukka Viitanen. Uudistettu ja toimitettu laitos. Ensimmäinen laitos nimellä Kirjoituksia. Lähdeaineisto: Essential writings / Mohandas Gandhi. Helsinki: Taifuuni, 2003. ISBN 951-581-083-3.
  • Kansalaisryhmä: Kansalaistottelemattoman käsikirja. Preesens-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1988. ISBN 951-662-444-8.
  • Thoreau, Henry: Kansalaistottelemattomuudesta. Toimittanut Outi Lauhakangas. Visio. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08630-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansalaistottelemattomuus.