Kansalaisvaikuttaminen
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Aktivismi kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kansalaisella on monia tapoja vaikuttaa politiikkaan, yritysten toimintaan ja mediaan.
Äänestäminen on edustuksellisen demokratian oikeus vaikuttaa vaaleissa ja kansanäänestyksissä.
Lakko on yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksen on yleensä painostaa työnantajaa. Ammattiliitot käyttävät lakkoa ja lakolla uhkaamista aseena palkkaneuvotteluissa. Varsinkin maissa, joissa järjestäytyminen on heikkoa, esiintyy myös lakkoja ilman ammattiliiton siunausta. Toisinaan työntekijät menevät lakkoon myös painostaakseen valtiota, tai myötätuntolakkoon tukeakseen toisen alan työtaistelua.
Työnantajan vastaava toimenpide on työsulku.
Mielenosoitus on sananmukaisesti mielipiteen ilmaus jossa yleensä useampi kuin yksi henkilö tahtoo vaikuttaa päätöksentekoon ja ilmaista oman mielipiteensä. Mielenosoituksessa käytetään ainakin kahta erittäin merkittävää vapautta ja oikeutta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta.
Katso myös kansalaisliikkeet.
Kansalaistottelemattomuus on aktiivista, mutta väkivallatonta lakien tai valtion tai miehittävän vallan vaatimusten tai käskyjen noudattamatta jättämistä.
Boikotti tarkoittaa ostamisesta, myymisestä tai muuta taloudellisesta kanssakäymisestä kieltäytymistä. Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaa.
Painostusryhmä voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys tai ryhmä ihmisiä, jotka haluavat muuttaa jonkin tärkeänä pitämänsä asian, epäkohdan tms. tai kiinnittää huomiota mielestään tärkeään asiaan. Painostusryhmän tärkein vaikutuskeino on mediajulkisuus, tavoitteena on saada huomiota asialleen. Pienikin ryhmä voi saada tehokkaalla toiminnallaan melkoista hämminkiä aikaiseksi, esimerkiksi 1990-luvulla Pelastakaa edes äidit -yhdistys toimi aktiivisesti vain 12 ihmisen voimin kiinnittääkseen huomiota sosiaalitoimen asiakkaiden oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin. Yhdistyksen tavoitteet toteutuivat osittain kun Suomeen hyväksyttiin ns. sosiaalihuollon asiakaslaki.
Muita vaikutusmuotoja ovat mm. Facebook-ryhmän perustaminen, lukijakirje, adressi, kansalaisaloite, kuntalaisaloite, eurooppalainen kansalaisaloite, lausunto, suora yhteydeotto kansanedustajaan, kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille sekä valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.