Fredrik IV
Fredrik IV (tanskaksi Frederik 4.) (11. lokakuuta 1671 – 12. lokakuuta 1730) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1699–1730.
| Fredrik IV | |
|---|---|
 Fredrik IV. Rosalba Carrieran maalaama muotokuva vuodelta 1709. | |
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 25. elokuuta 1699 – 12. lokakuuta 1730 |
| Edeltäjä | Kristian V |
| Seuraaja | Kristian VI |
| Syntynyt |
11. lokakuuta 1671 Kööpenhaminan linna, Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut |
12. lokakuuta 1730 (59 vuotta) Odensen linna, Odense, Tanska |
| Puoliso |
Louise Elisabet Helena Anna Sofia |
| Lapset |
Kristian VI Charlotte Amalie |
| Suku | Oldenburg |
| Isä | Kristian V |
| Äiti | Charlotte Amalie |
| Uskonto | Luterilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Elämäkerta muokkaa
Fredrikin hallintokausi alkoi sodalla Ruotsia vastaan. Tanskan liittolaisina olivat Puola ja Venäjä, ja tämä suureksi Pohjan sodaksi nimetty sota kesti yli 20 vuotta. Tanskan tavoitteena oli vallata Ruotsilta Skåne, ja Ruotsin liittolaiselta Holstein-Gottorpin herttuakunnalta oli tarkoitus ottaa Slesvig. Tanskan sotaretki loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Fredrikin serkku, Ruotsin kuningas Kaarle XII, pakotti tanskalaiset rauhaan jo vuonna 1700, sodan ensimmäisenä vuonna.
Fredrik ei lannistunut vuoden 1700 tappiosta, vaan odotti sopivaa hetkeä liittyäkseen sotaan uudelleen. Tällainen hetki tuli vuonna 1709, kun Ruotsi kärsi Pultavan taistelussa suuren tappion Venäjää vastaan. Tanskan joukot tekivät maihinnousun Skåneen, mutta heidän armeijansa suoritukset olivat jälleen kehnonlaisia. Tanskan liittolainen Venäjä ajoi kuitenkin Ruotsin niin ahtaalle, että lopulta Tanskakin saattoi esiintyä sodan voittajana. Frederiksborgin rauhassa 1720 Tanska sai Ruotsilta sotakorvauksia. Holstein-Gottorpin herttuakunnalta se sai Slesvigin. Saalis jäi melko pieneksi, kun ottaa huomioon, että suuri Pohjan sota oli Tanskalle erittäin raskas koettelemus.
Sotimisen ohella Fredrik ehti tehdä kaikenlaista muutakin, sillä hän oli älykäs ja aikaansaava kuningas. Maaorjuus lakkautettiin Sjællandissa vuonna 1702, kouluja rakennettiin ja gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön. Fredrik oli myös innokas kristinuskon levittäjä. Hänen aloitteestaan lähetyssaarnaajia lähetettiin muun muassa Intiaan ja Grönlantiin. Fredrik harrasti myös kulttuuria ja oli erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista.
Fredrik avioitui vuonna 1695 Luisa zu Mecklenburgin kanssa. Fredrik piti useita rakastajattaria ja solmi kahden rakastajattarensa kanssa morgnanaattisen "vasemman käden" avioliiton. Kuningatar Luisan kanssa hänellä oli viisi lasta, ja kolmen muun naisen kanssa yhteensä kahdeksan lasta. Vanhetessaan Fredrik tosin alkoi katua syntejään. Hän koki pietistisen herätyksen.[1]
Fredrik kuoli tuberkuloosiin vuonna 1730 Odensen linnassa, ja hänet haudattiin Roskilden katedraaliin.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b King Frederik 4th (Arkistoitu – Internet Archive) Danmarks Konger.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik IV Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kristian V |
Tanskan ja Norjan kuningas 1699–1730 |
Seuraaja: Kristian VI |