Filip Hollming
Filip Walter Hollming (8. maaliskuuta 1894 Virtasalmi – 6. helmikuuta 1951 Rauma) oli suomalainen merikapteeni ja telakkayhtiö F. W. Hollming Oy:n perustaja.[1]
Filip Hollmingin vanhemmat olivat Ristiinan kirkkoherra Frans Viktor Hollming (1850–1907) ja Julia Rosabella Amanda Grönberg. Hän kävi keskikoulun Viipurissa.[1][2]
Hollming oli Hangon Graniitti Oy:n kirjurina Pietarissa 1910–1911 ja sitten työnjohtajana Moskovan kaupungin katujen kiveämistyössä 1912–1913. Hän matkusti sitten Puolaan, pestautui merimieheksi ja saapui vähän ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Yhdysvaltoihin, jossa hän kävi merikoulun ja suoritti aliperämiehen tutkinnon. Suomeen Hollming palasi alkuvuodesta 1919 ja hän suoritti sitten Rauman merikoulussa merikapteenin tutkinnon 1922.[1]
Hollming muutti 1923 Karjalan kannakselle Koivistolle ja hän toimi siellä viipurilaisen V. Mäkelän ahtausliikkeen paikallisjohtajana. Vuonna 1926 hän perusti Koivistolle oman huolinta- ja ahtausliikkeen ja vuonna 1929 hän osti vielä Koivistolta sahalaitoksen. Hollming osti vielä toisen sahalaitoksen Lahdenpohjasta. Hollmingin sahojen käyttämä puutavara tuli pääosin Laatokan rantojen koivikkometsistä ja hän myi puutavaraa ulkomaille muun muassa Singerin tehtaalle Englantiin ompelukoneiden kansia varten. Hollming oli mukana myös Koiviston kauppalan kunnallispolitiikassa ja suojeluskuntatoiminnassa.[1]
Talvisodassa Hollming palveli vapaaehtoisena rintamalla. Jatkosodan aikana hän osallistui Koiviston jälleenrakentamiseen suomalaisten vallattua alueen ja hän käynnisti myös Koiviston sahan uudelleen. Jatkosodan loppuvaiheessa Hollming siirtyi Turkuun jossa hän toimitti halkoja kaupungin polttoainehuoltoon. Suomelle määrättyihin sotakorvauksiin kuului useita puurakenteisia aluksia, muun muassa valtamerikuunareita eikä näiden rakentamiseen ollut helppo löytää osaajia. Turkuun perustetulla Laivateollisuus Oy:llä ei myöskään ollut riittävästi kapasiteettia kaikkien kuunareiden valmistamiseen. Koivistolla oli perinteitä ja kokemusta puisten laivojen rakentamisessa ja niinpä koivistolaiset laivanrakentajat ottivat yhteyttä Hollmingiin asiassa ja heistä tuli Hollmingin perustaman yhtiön osakkaita.[1]
Yhtiö vuokrasi Rauman kaupungilta Rauman sataman kupeessa sijainneen maa-alueen telakkaa varten ja ensimmäisten kahden kuunarin rakennustyöt aloitettiin siellä maaliskuussa 1945. Työhän tuli entisiä koivistolaisia laivanrakentajia mutta työt jouduttiin tekemään puutteellisissa oloissa ilman koneita taivasalla. F. W. Hollming Oy luovutti 26. syyskuuta 1946 Suomen ensimmäisen sotakorvauksia varten rakennetun aluksen Sotevalle. Kaikkiaan Hollmingin Rauman telakalla rakennettiin 34 puukuunaria, muita sotakorvausaluksia sekä saksalaissaatavien vastikkeena toimitetut 15 kalastustroolaria. Filip Hollming kuoli helmikuussa 1951 sotakorvausten ollessa vielä kesken mutta hänen perustamansa telakka toimi 40 vuoden ajan toimittaen Neuvostoliittoon useita kymmeniä laivoja.[1]
Filip Hollming oli naimisissa vuodesta 1922 Rauha Helena Yrjösen kanssa. Heidän lapsiaan olivat diplomi-insinööri Aarne Veikko Hollming (1925–1989) ja taiteilija Aila Helena Salo (s. 1928). Filip Hollmingilla oli adoptioveli komentaja Svante Hollming, joka toimi suojeluskuntalaivaston päällikkönä 1920- ja 1930-luvulla.[1]