Fikret Abdić

Fikret Abdić (s. 29. syyskuuta 1939 Donja Vidovska, Bosnia) johti Bosnian sodassa pientä Länsi-Bosnia-nimistä muslimivaltiota, joka taisteli Bosnian hallitusta vastaan ja joka liittoutui lopulta Bosnia ja Hertsegovinan serbien kanssa.[1]

Uran alku liike-elämässäMuokkaa

Fikret Abdić johti menestyksekkäästi 80-luvun loppupuolella valtion yritysrypästä nimeltä Agrokomerc. Alkujaan pienestä, valtion tuen varassa eräällä Jugoslavian köyhimmistä alueista toimivasta yrityksestä tuli Fikret Abdićin johdon alla yksi Jugoslavian parhaiten menestyvistä yrityksistä.

Abdićin yritys toimi Velika Kladusassa Dalmatiasta itään lähellä Kroatian rajaa. Vuonna 1987 Abdić erotettiin Akrokomercin johtajan paikalta, sillä häntä syytettiin petoksesta. Jugoslavian kommunistijohtajat väittivät, ettei Akrokomercin hyvä menestys johtunut kovasta työnteosta, vaan siitä että Abdić teki rahaa 300 dollaria laittomilla velkakirjoilla sopimuskumppaniensa ja tavarantoimittajiensa kanssa. Abdić joutui vankilaan Jugoslavian historian suurimmasta petoksesta.[1] Hän vapautui kahden vuoden kuluttua, ja vaikka hän olikin syyllinen, vankilatuomio laajensi hänen kannattajiensa piiriä Velika Kladusasta koko Bosnia-Hertsegovinaan.

Siirtyminen politiikkaanMuokkaa

Vankilasta vapautumisensa jälkeen Abdić alkoi toimia politiikassa. Abdić liittyi Muslimien demokraattiseen puolueeseen (SDA:han). Abdićin karisma auttoi SDA:n voittoon. Abdić keräsi runsaasti myös serbien ja kroaattien ääniä Izetbegovićin saadessa pääasiassa vain muslimien ääniä ja Abdić hankki ääniä enemmän kuin Izetbegović. Abdić ei kuitenkaan jostain tuntemattomasta syystä ottanut hänelle kuuluvaa presidentin paikkaa.

Bosnian sotaMuokkaa

Serbit ottivat Alija Izetbegovićin panttivangiksi 2.–3.5.1992, kun bosniakit vangitsivat liittoarmeijan serbikenraalin. Itzetbegović puhui vankeusaikanaan televisiossa. Samaan aikaan Fikret Abdić saapui Sarajevoon luultavasti kaapatakseen vallan Izetbegovićilta. Abdić ei paljastanut näkemystään jonka mukaan taistelu ylivoimaista Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan oli typerää. Kun sota alkoi täydessä mitassaan, Abdić palasi Velika Kladusaan liiketoimiensa pariin ja haalimaan avustuksia alueelleen.

Tämä johti yhteistyöhön serbien kanssa. Länsi joka oli uskonut Bosnian sodan johtuvan pelkästään serbien ja kroaattien sotatoimista, sai huomata miten jyrkästi Izetbegović vastusti monia kompromissiyrityksiä jotka olisivat saattaneet lopettaa sodan. Izetbegović olisi halunnut olla kaikkien Bosnian kansojen johtaja, mutta muut Bosnia-Hertsegovinan kansat kuin muslimit, jos nekään, eivät tietenkään luottaneet Izetbegovićiin. Koska Izetbegović ajoi neuvottelut umpikujaan, Eurooppa kutsui Fikret Abdićin ("Babon", "Isän") apuun rauhanneuvotteluihin. Eurooppalaiset diplomaatit halusivat hyvin suositun Abdićin haastavan rauhanneuvotteluihin taipumattoman Izetbeovićin. Koska Abdić vastusti Izetbegovićin ajatuksia mistä voitaisi sopia serbien ja kroaattien kanssa, hänestä tuli oman SDA-puolueensa hylkimä, ja Abdićin rauhansuunnitelma hylättiin. Tällöin Abdić perusti oman Länsi-Bosnian itsehallintoalueen Velika Kladusaan 27.9.1993. Sen ytimenä toimi Akrokomergin tehtaat ja keskiaikainen linnoitus. Valtio oli osa Bihacin mottia. Abdić sopi serbien kanssa erillisrauhasta ja Kroatian presidentti Franjo Tuđmanin kanssa siitä, ettei taistelisi kroaatteja vastaan.

On väitetty, että Abdićin valtiosta olisi sovittu Serbian Miloševićin ja [Tuđmanin kesken. "Turkkilainen Krajina" olisi kuulunut Hercegin tavoin Kroatialle Serbian ja Kroatian johtajien salaisesti sopimassa Bosnian jaossa. Vastauksena Abdićin itsenäisyysjulistukselle hänet erotettiin Bosnian hallituksesta ja bosniakkien 5. armeijakunta Bihacin motissa alkoi taistella kukistaakseen hänet.

Velika Kladusassa käytiin hyvin ankaria taisteluja. Abdićin puolisotilaallista puolustusjoukkoja pidettiin bosniakkien keskuudessa luopioina. Abdićin joukkoja syytettiin muslimihallinnossa moskeijoiden tuhoamisesta jotta huonosti motivoituneet bosniakit saataisiin taisteluun Abdićia vastaan. Serbien "Radio Belgrad":in mielestä Abdić oli todellinen jugoslaavi.

Abdićin valtio romahti kymmenen kuukautta syntymänsä jälkeen bosniakkien hyökkäykseen elokuussa 1994. Abdić ja noin tuhat hänen kannattajaansa pakenivat Krajinan serbialueelle, mutta serbit riisuivat heidät aseista ja antoivat heidän asettua asumaan Agrokomergin aikoinaan omistamaan kanalaan talveksi 1994–1995. Abdić muodosti pakolaishallituksen ja palasi serbien tukemana Velika Kladusaan keväällä 1995. Taistelu oli hyvin ankaraa ja vangittuihin bosniakkien 5. armeijakunnan sotilaisiin kohdistettiin julmuuksia Drmeljevon maatilalla. Abdićin valtio luhistui lopullisesti kroaattien ja bosniakkien yhteishyökkäyksessä elokuussa 1995. Bosniakit murtautuivat Bihacin motista. Kroaattien erikoisjoukot kaapasivat Abdićin pelastaakseen hänet etenevän bosniakkihyökkäyksen jaloista. Epäillään, että tästäkin olisi sovittu salaa Tuđmanin ja Miloševićin kesken.

Sodan jälkeenMuokkaa

Abdić sai Kroatian kansalaisuuden ja Izetbegovićin mielestä "Abdić kärsi jonkinlaisesta muistinmenetyksestä". Kaikki 1990-luvun yritykset palauttaa Abdić Bosnia-Hertsegovinaan valuivat hiekkaan. Mutta pian Franjo Tuđmanin kuoleman jälkeen kroaatit pidättivät Fikret Abdićin 121 siviilin murhasta ja muista sotarikoksista. Uhrit kuolivat keskitysleirillä jollaisia rakennettiin Abdicin vastustajia varten.[1]

Abdić tuomittiin syylliseksi ja 20 vuodeksi vankilaan.[2] Abdićin puolue DNZ jäi Bosnia-Hertsegovinan politiikkaan, mutta sen kansansuosio heikkeni.

Maaliskuun 8.päivänä vuonna 2012 Fikret Abdić pääsi vapaaksi hänen suoritettuaan vankeutta 10 vuoden ajan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa