Fasismin vastustajien muistomerkki

Fasismin vastustajien muistomerkki on vuonna 1963 paljastettu muistomerkki, joka sijaitsee Helsingissä Malmin hautausmaalla. Paikalle on vuonna 1946 haudattu 17 jatkosodan aikana teloitettua tai muulla tavalla kuollutta kommunistia. Muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Vilho Aalto.[1]

Fasismin vastustajien muistomerkki
Fasismin vastustajien muistomerkki Malmi.JPG
Nimi Fasismin vastustajien muistomerkki
Tekijä Vilho Aalto
Valmistumisvuosi 1963
Sijainti Malmin hautausmaa
Paikkakunta Helsinki
Koordinaatit 60.236792°N, 25.029300°E
Kuolinilmoitus Helsingin Sanomissa 16. maaliskuuta 1946.

Yhteishauta sijaitsee hautausmaan korttelissa 23 eli ”punaisessa korttelissa”, jossa ovat myös sisällissodan punaisten joukkohauta, toukokuussa 1918 tapahtuneiden Puustellinmetsän teloitusten uhrien joukkohauta sekä SKP:n johtohenkilöiden yhteishauta.[2]

HistoriaMuokkaa

Helsingissä teloitettiin jatkosodan aikana ainakin kuusi vastarintaliikkeessä toiminutta kommunistia, jotka on haudattu Malmin hautausmaan yhteishautaan. Lisäksi paikalle on haudattu viisi eri puolilla pääkaupunkiseutua ammuttua desanttia, viisi muista syistä surmansa saanutta kommunistia sekä yksi Turussa teloitettu.[3] Teloitetut haudattiin aluksi merkitsemättömiin hautoihin eri puolille Malmin hautausmaata. Urho Kaipaisen ja Martta Koskisen haudoille ilmestyi kuitenkin jo sodan aikana salaa tuotuja muistolaattoja.[4]

Jatkosodan jälkeen vainajat laskettiin yhteishautaan 17. maaliskuuta 1946 Helsingin Ammatillisen Paikallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa. Saattajat kokoontuivat aluksi Hakaniemen torille, josta heidät kuljetettiin erikoisjunalla Malmin hautausmaalle. Hautaustilaisuudessa puhuivat HAP:n puheenjohtaja Yrjö Forsström, ministeri Matti Janhunen ja kansanedustaja Lyyli Heinonen, minkä lisäksi Laina Kanerva lausui Elvi Sinervon runon Teloitetut. Lehtitietojen mukaan yleisöä oli paikalla noin 10 000 henkeä.[5][6]

Haudalle saatiin muistomerkki vasta parikymmentä vuotta sodan päättymisen jälkeen. Jatkosodan vastarintaliikkeessä mukana olleiden kommunistien perustama Sodan ja Fasisminvastainen Työ ehdotti muistomerkkiä 1960-luvun alussa. Sisäministeriö hyväksyi hankkeen, mutta kirkko vastusti sitä kokiessaan fasisminvastaisen taistelun olleen suunnattu isänmaansa vapauden puolesta taistelleita vastaan. Muistomerkkihanke toteutui lopulta ja muistomerkki paljastettiin 22. syyskuuta 1963.[7]

Vastaavia jatkosodan aikana surmattujen kommunistien yhteishautoja ja muistomerkkejä muualla Suomessa ovat ainakin Turun hautausmaalla sijaitseva 1941–44 veljeshauta, Porin Käppärän hautausmaalla sijaitseva Vankiloihin sortuneiden SKP:n jäsenten muistomerkki sekä Kemissä Ristikankaan hautausmaalla sijaitseva Kunnia fasismin vastustajille.[4][8][9]

HaudatutMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla (PDF) Helsingin seurakunnat. Viitattu 28.10.2021.
  2. Malmin hautausmaan historia ja alueet 25.1.2019. Helsingin seurakunnat. Viitattu 28.10.2021.
  3. Väliaho, Tuomo: Heidät vietiin aamunkoitteessa Malmille ja ammuttiin siihen paikkaan – Jättiteiden katveessa on paikka, johon tiivistyy valtava määrä historiaa (vain tilaajille) 14.5.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.10.2021.
  4. a b Rislakki, Jukka: Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944, s. 159. Helsinki: Love Kirjat, 1985. ISBN 951-83509-9-X.
  5. Muistojuhla Malmilla. Helsingin Sanomat, 18.3.1946, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 28.10.2021.
  6. Storslagen sorgehögtidlighet i Malm. Folktidningen, 19.3.1946, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.10.2021. (ruotsiksi)
  7. Jokinen, Pauli: Sodanaikainen Helsinki vilisi sabotöörejä ja kommunistikapinallisia – Monet heistä päätyivät joukkohautaan Malmille 7.11.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.10.2021.
  8. Sankarihautausmaat ja sotien ajan muistomerkit Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 28.10.2021.
  9. Sundström, Kimmo: Ristikankaan hautausmaa Kemissä 21.12.2014. Pääkaupunkiseudun ateistit. Viitattu 28.10.2021.
  10. a b c Rislakki 1985, s. 142.
  11. Rislakki 1985, s. 28.
  12. Rislakki 1985, s. 144.