Everhardus Johannes Potgieter

Everhardus Johannes Potgieter (27. kesäkuuta 1808 Zwolle, Alankomaat – 3. helmikuuta 1875 Amsterdam, Alankomaat) oli alankomaalainen kirjailija. Hän sai kauppiaan koulutuksen mutta luopui pian ammatista ja omistautui kirjallisuudelle. Hän sai vaikutteita kielentutkija Jan Frans Willemsiltä, joka oli flaamilaisen liikkeen isä, ja perusti 1836 Amsterdamissa yhdessä Bakhuizen van den Brinkin, Aarnout Drostin ja Jan Pieter Heijen kanssa kuukausijulkaisun De gids, jolla oli hollantilaisessa kirjallisuudessa johtava asema romantiikan äänitorvena.

Everhardus Johannes Potgieter
Henkilötiedot
Syntynyt	27. kesäkuuta 1808 Zwolle, Alankomaat
Kuollut	3. helmikuuta 1875 (66 vuotta) Amsterdam, Alankomaat
Kansalaisuus	Alankomaat
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	hollanti
Tuotannon kieli	hollanti
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Potgieter kirjoitti runsaasti, niin novelleja, kritiikkiä kuin runojakin, aikakausjulkaisuihin Proza 1837–1845, Poëzij 1827–1874 ja Studien en schetsen. Kirjoitukset julkaistiin koottuina 1864, 1874 ja 1879. Hänen pääteoksenaan pidetään tertsiinirunoa "Florence" (1868), joka on hymni kauneudelle. Hän kirjoitti sen käytyään Italiassa, jossa hän osallistui Dante-juhlille 1867.

Potgieter piti 1500- ja 1600-lukujen hollantilaisia aikansa runouden esikuvina, ja hyvin puristisessa esityksessään hän sai voimakkaita vaikutteita Pieter Corneliszoon Hooftilta, jota hän ihaili suuresti. Hänen harvojen ymmärtämä runoutensa on pohdiskelevaa, hienostunutta. Käyntiään Ruotsissa 1831 hän kuvaa teoksessa Het Noorden, in omtrekken en tafereelen (1836). Potgieterin jälkeenjääneet teokset ilmestyivät vuodesta 1875 alkaen, kootut teokset Werken 1885–1886. Hänen kirjeenvaihtonsa De gidsin julkaisun vastuulleen ottaneen ystävänsä Busken Huetin kanssa ilmestyi 1901–1902.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Everhardus Johannes Potgieter Wikimedia Commonsissa