Jan Frans Willems

Jan Frans Willems (11. maaliskuuta 1793 Boechout, Brabant, Itävallan Alankomaat [nyk. Belgia] – 24. kesäkuuta 1846 Gent, Belgia[1]) oli belgialainen kielitieteilijä ja runoilija.[2] Hän oli flaamilaisen liikkeen uranuurtaja ja johtohahmo. Hänen tutkielmansa hollannin kielestä ja kirjallisuudesta (1819–1824) oli alankomaalaisen kirjallisuuden tutkimuksen merkkiteos.[1] Hän tavoitteli tieteellisellä työllään ja kirjallisella toiminnallaan flaamilaisen kansallistunnon heräämistä ja hollannin kirjakielen leviämistä ja arvostuksen nousua koko kansan keskuudessa. Hän toteutti tehtävää isänmaallisilla runoilla, kirjoituksilla ja puheilla, mutta välillisesti myös siten, että hän kannusti kirjailijoita tekemään hollanninkielisillä kirjoillaan kirjakieltä tunnetuksi. Willems julkaisi runsaasti keskialankomaalaisen kirjallisuuden tuotteita, jotka ilmestyivät osaksi erikoispainoksina, osaksi hänen perustamassaan aikakauskirjassa Belgisch Museum (1837–1846).[1][2]

Jan Frans Willems
Jan Frans Willems
Jan Frans Willems
Henkilötiedot
Syntynyt11. maaliskuuta 1793
Boechout, Brabant, Itävallan Alankomaat [nyk. Belgia]
Kuollut24. kesäkuuta 1846 (53 vuotta)
Gent, Belgia
Ammatti kirjailija, kielentutkija
Kirjailija
Äidinkielihollannin kieli
Tuotannon kielihollannin kieli
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

LähteetMuokkaa

  1. a b c Jan Frans Willems, Britannca.com, viitattu 17.11.2020 (englanniksi)
  2. a b Willems, Jan Frans. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.