Avaa päävalikko

Eurosetelit

eurovaluutan setelimuoto
Eurosetelien luonnokset v. 1996 kilpailuehdotuksen mukaisina
Euron symboli

Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Ensimmäisen sarjan euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen.[1][2]

SuunnitteluvaiheMuokkaa

Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla

  • helposti tunnistettavia
  • turvallisia väärentämistä vastaan
  • ulkonäöltään miellyttäviä.

Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.[3]

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina.[3]

Ensimmäinen setelisarjaMuokkaa

YleiskuvausMuokkaa

 
Willem F. Duisenbergin allekirjoitus 5 euron setelissä.
 
Jean-Claude Trichet’n allekirjoitus 20 euron setelissä.
 
Mario Draghin allekirjoitus 10 euron setelissä. Pienet pallot ovat Eurion-kopiointisuojausta.

Kilpailun voittajaehdotus julkistettiin 13. joulukuuta 1996. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Voittotyö päätettiin ottaa pohjaksi euroseteleiden ulkonäölle. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002. [3]

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.[4]

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat [4]:

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

 
20 € seteli ultraviolettivalossa

Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä [5]. Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit[6], Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.

Kaikissa euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa euroseteleissä on[7]

  • Euroopan unionin 12 tähteä
  • rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (ΕΥΡΩ) aakkosilla
  • Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä)
  • seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002
  • ©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä
  • EU:n lippu
  • Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit)
  • useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittainMuokkaa

Kuva Arvo Koko
Paino
Pääväri Tyylisuunta Painokoodin sijainti
Etusivu Takasivu Arkkitehtoninen Vuosisata
    5 € 120 mm × 62 mm
0,63 g
harmaa klassinen < 5. vasen kuvan reuna
    10 € 127 mm × 67 mm
0,72 g
punainen romaaninen 11.–12. klo 8 tähti
    20 € 133 mm × 72 mm
0,81 g
sininen goottilainen 13.–14. klo 9 tähti
    50 € 140 mm × 77 mm
0,92 g
oranssi renessanssi 15.–16. oikea kuvan reuna
    100 € 147 mm × 82 mm
1,02 g
vihreä barokki ja rokokoo 17.–18. oikealla klo 9 tähdestä
    200 € 153 mm × 82 mm
1,07 g
kellanruskea teräs- ja lasiarkkitehtuuri 19.–20. klo 7 tähden yllä
    500 € 160 mm × 82 mm
1,12 g
purppuranpunainen moderni 20.–21. klo 9 tähti

Kaikki eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvinMuokkaa

 
Kohopainatusta, joka tuntuu sormin seteleitä siveltäessä
 
50 euron seteli ultraviolettivalossa
 
50 euron seteli infrapunavalossa

Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

SetelipainokoodiMuokkaa

Seteleitä painetaan eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä [8]. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

 
Painopaikan koodi kymmenen euron setelissä. R tarkoittaa, että seteli on painettu Bundesdruckerei-setelipainossa Saksassa.

Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä[9], vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

Setelipainon tunnus
Suluissa oleville painoille on varattu koodi, mutta ne eivät ole painaneet liikkeelle laskettuja euroseteleitä.
Kirjain Setelipaino Paikka Maa
(A)
(Bank of England Printing Works) (Loughton) (Iso-Britannia)
(B)
Ei käytössä
(C)
(Crane AB) (Tumba) (Ruotsi)
D
Setec Oy Vantaa Suomi
E
F. C. Oberthur Chantepie Ranska
F
Österreichische Banknoten und Sicherheitsdruck Wien Itävalta
G
Koninklijke Joh. Enschedé Haarlem Alankomaat
H
De La Rue Gateshead (Iso-Britannia)
(I)
Ei käytössä
J
Istituto Poligrafico e Zecca dello Stato Rooma Italia
K
Central Bank of Ireland Dublin Irlanti
L
Banque de France Chamalières Ranska
M
Fábrica Nacional de Moneda y Timbre Madrid Espanja
N
Bank of Greece Ateena Kreikka
(O)
Ei käytössä
P
Giesecke & Devrient München & Leipzig Saksa
(Q)
Ei käytössä
R
Bundesdruckerei Berliini Saksa
(S)
(Danmarks Nationalbank) (Kööpenhamina) (Tanska)
T
National Bank of Belgium Bryssel Belgia
U
Valora - Banco de Portugal Carregado Portugali

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä [8]. Nykyisin vuosittain painetaan paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Ne tarvitaan lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei tarvitse painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

SarjanumeroMuokkaa

Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).[10]

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat seuraavat [4]:

Sarjanumeron alkukirjain
Suluissa olevat eivät ole käytössä joko lainkaan tai vielä.
Kirjain Maa Valtakielellä Tarkistusnumero
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat
Z   Belgia België/Belgique/Belgien 9
Y   Kreikka Ελλάδα [Ellada] 1
X   Saksa Deutschland 2
(W)   Tanska Danmark (ei ole euromaa) (3)
V   Espanja España 4
U   Ranska France 5
T   Irlanti Éire/Ireland 6
S   Italia Italia 7
(R) (  Luxemburg) Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan) (8)
(Q) Ei käytössä
P   Alankomaat Nederland 1
(O) Ei käytössä
N   Itävalta Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia) 3
M   Portugali Portugal 4
L   Suomi Suomi/Finland 5
(K) (  Ruotsi) Sverige (ei ole euromaa) (6)
(J) (  Yhdistynyt kuningaskunta) United Kingdom (ei ole euromaa) (7)
(I) Ei käytössä
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat
H   Slovenia Slovenija 9
G   Kypros Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs 1
F   Malta Malta 2
E   Slovakia Slovensko 3
D   Viro Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan) 4
(C)   Latvia Latvija
(B)   Liettua Lietuva
(A) Ei käytössä

Toinen setelisarja, Europa-sarjaMuokkaa

YleiskuvausMuokkaa

 
Uuden Europa-sarjan yksityiskohtia viiden euron setelin hologramminauhassa.
 
Toisen sarjan seteleitä

Mitä pidempään setelit ovat käytössä, sitä paremmiksi niiden väärennystekniikat ja väärentäjien taidot kehittyvät. Sen vuoksi kaikki maailman valtiot joutuvat uusimaan setelisarjansa muutaman vuoden välein ja lisäämään seteleihin uusia turvatekijöitä. Euroopan keskuspankki laskee liikkeelle uuden setelisarjan vuosina 2013-2019.[11]

Euroopan keskuspankin mukaan uusi sarja tulee käyttöön vähitellen, nimellisarvo kerrallaan, ja setelien kuva-aiheet tulevat noudattamaan samaa teemaa kuin ensimmäisen sarjan seteleissä.[12][13] Uudessa, niin sanotussa Europa-sarjassa yksi näkyvimmistä muutoksista on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva hologramminauhassa ja vesileimassa. Tämä ja muutama muu uusi piirre julkistettiin EKP:n tiedotustilaisuudessa 8. marraskuuta 2012, samoin kuin tieto, että ensimmäisenä tuli käyttöön uusi viiden euron seteli toukokuussa 2013.[14] Setelin ulkonäkö julkaistiin kokonaisuudessaan 10. tammikuuta 2013.[15] Uutta toisessa sarjassa on myös Bulgarian EU:hun liittymisen johdosta kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu euron nimi (EBPO) samoin kuin EKP:n lyhenne (ЕЦБ, bulg. Европейска централна банка[16]).[11]

Toisen setelisarjan suunnittelija on saksalainen Reinhold Gerstetter.[1][11]

Vanhemmat setelit säilyvät uusien setelien liikkeellelaskusta huolimatta kelvollisina maksuvälineinä toistaiseksi. Senkin jälkeen, kun niiden ilmoitetaan lakkaavan kelpaamasta maksuvälineinä, ne säilyttävät arvonsa ja vaihdetaan ilman takarajaa keskuspankeissa uudempiin seteleihin.[1]

Uudistettu 10 euron seteli otettiin käyttöön syyskuussa 2014, 20 euron seteli marraskuussa 2015, 50 euron seteli huhtikuussa 2017[17] sekä 100 euron ja 200 euron seteli toukokuussa 2019.[18]

500 euron setelistä ei tule uudistettua, Europa-sarjan versiota, sillä Euroopan keskuspankki on päättänyt lopettaa tämän suurimman nimellisarvon tuotannon ja liikkeeseenlaskun torjuakseen rikollisuutta ja rahanpesua. Ratkaisua on arvosteltu lähinnä Saksassa. Näiden setelien liikkeeseenlasku päättyi Suomessa ja useimmissa muissa euromaissa 25. tammikuuta 2019.[19] Olemassa olevat 500 euron setelit kuitenkin säilyvät laillisina maksuvälineinä tulevaisuudessakin, rajoittamattoman ajan.[20]

Ominaisuudet nimellisarvoittainMuokkaa

Kuva Arvo Koko
Paino
Pääväri
(lisävärit)
Liikkeellelaskupäivä Painokoodin sijainti
Etusivu Takasivu
    5 € 120 mm × 62 mm
0,63 g
harmaa
(vihreä, oranssinkeltainen)
2. toukokuuta 2013[15] etupuolella yläoikealla hologrammi-
nauhan vieressä pystyssä[21]
    10 € 127 mm × 67 mm
0,72 g
punainen 23. syyskuuta 2014[15]
    20 € 133 mm × 72 mm
0,81 g
sininen 25. marraskuuta 2015
    50 € 140 mm × 77 mm
0,92 g
oranssi 4. huhtikuuta 2017
    100 € 147 mm × 77 mm[22]
? g
vihreä 28. toukokuuta 2019[22]
    200 € 153 mm × 77 mm[23]
? g
keltainen 28. toukokuuta 2019[23]

Turvatekijöitä kuvinMuokkaa

Toisen sarjan seteleissä on osin uusia, osin samoja turvatekijöitä kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Kuvissa on muutamia uuden viiden euron setelin turvatekijöistä:

Europa-sarjan sarjanumerotMuokkaa

Sarjanumero on setelissä osittain kahteen kertaan: kokonaisena vaakasuorassa ja lisäksi viimeiset kuusi numeroa pystysuorassa.

Kokonaisessa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista). Toisella kirjaimella ei ole erityismerkitystä, vaan se vaihtelee numeroiden tapaan.[24]

Kirjain Painopaikka Maa
Z Belgian keskuspankki   Belgia
Y Kreikan keskuspankki   Kreikka
X Giesecke & Devrient GmbH (München)   Saksa
W Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig)   Saksa
V IMBISA   Espanja
U Ranskan keskuspankki   Ranska
T Irlannin keskuspankki   Irlanti
S Italian keskuspankki   Italia
R Bundesdruckerei GmbH   Saksa
(Q) Ei käytössä
P Joh. Enschede Security Printing BV   Alankomaat
(O) Ei käytössä
N Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH   Itävalta
M Valora   Portugali
(L) Ei käytössä
(K) Ei käytössä
J De La Rue Currency (Gateshead)   Yhdistynyt kuningaskunta
(I) Ei käytössä
H De La Rue Currency (Loughton)   Yhdistynyt kuningaskunta
(G) Ei käytössä
(F) Ei käytössä
E Oberthur Fiduciaire   Ranska
D Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych   Puola
(C) Ei käytössä
(B) Ei käytössä
(A) Ei käytössä

Liikkeelle laskettujen setelien määrätMuokkaa

Euroopan Keskuspankin mukaan 31.3.2009 oli laskettu liikkeelle yli 12 miljardia euroseteliä, ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 747 miljardia euroa. [25]

Suomen Pankin liikkeelle laskemien eurosetelien arvo/kappalemäärä 30.11.2010 on 10 299,1 milj. euroa / 231,8 milj. kpl.[26]

Arvo Kappalemäärä % määrästä Yhteensä arvo % arvosta
5 euroa 1 385 milj. 11,2 % 6 900 milj. € 0,9 %
10 euroa 1 833 milj. 14,9 % 18 300 milj. € 2,5 %
20 euroa 2 383 milj. 19,3 % 47 700 milj. € 6,4 %
50 euroa 4 635 milj. 37,6 % 231 800 milj. € 31,0 %
100 euroa 1 369 milj. 11,1 % 136 900 milj. € 18,3 %
200 euroa 171 milj. 1,4 % 34 200 milj. € 4,6 %
500 euroa 543 milj. 4,4 % 271 300 milj. € 36,3 %
Yhteensä 12 319 milj. 100 % 747 000 milj. € 100 %

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Toinen eurosetelisarja 8. marraskuuta 2012. Euroopan keskuspankki. Viitattu 7.12.2012. (suomeksi)
  2. Karjalainen: Euroseteleissä pian uudet kuvat
  3. a b c European Central Bank: Euro banknote design exhibition. Frankfurt am Main, Germany: European Central Bank, 2003. ISBN 92-9181-393-1. (englanniksi)
  4. a b c http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/html/index.fi.html
  5. http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/html/index.fi.html
  6. http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/additional/html/index.fi.html
  7. Setelit – Kuva-aiheet Euroopan keskuspankki. Viitattu 9.1.2013. (suomeksi)
  8. a b Euroopan keskuspankki: ”3 Tuotanto / Eurosetelien laajamittaisen tuotannon hallinnointi”, Näin eurosta tuli yhteinen raha - Eurosetelien ja -kolikoiden historiikki, s. 48-50. Frankfurt am Main, Saksa: Euroopan keskuspankki, 2007. ISBN 978-92-899-0326-4. (suomeksi)
  9. Setec Oy: Vuosikertomus Setec 2004, s. 6 (pdf) gemalto.fi. Viitattu 18.9.2010. (suomeksi)
  10. Banknote Serial Numbers The Euro Information Website. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  11. a b c Uusi 5 euron seteli (s. 1, 6) 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 10.1.2013. (suomeksi)
  12. http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.en.html
  13. http://www.ecb.int/pub/pdf/other/pp139-144mb200805en.pdf
  14. Toinen eurosetelisarja (ns. Europa-sarja) 8.11.2012. Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.1.2013. (suomeksi)
  15. a b c Eurojärjestelmä esitteli uuden 5 euron setelin 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.1.2013. (suomeksi)
  16. ЕЦБ, ЕСЦБ и Евросистемата Euroopan keskuspankki. Viitattu 19.1.2013. (bulgariaksi)
  17. Tältä näyttää uusi 20 euron seteli. Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2015.
  18. Uudet 100 ja 200 euron setelit käyttöön tiistaina. Yle Uutiset 27.5.2019.
  19. Pennigtvättarnas favoritsedel fasas ut. Hufvudstadsbladet, 28.1.2019, s. 6. Artikkelin verkkoversio.
  20. 500 euron setelien tuotanto ja liikkeeseenlasku lopetetaan 4.5.2016. Euroopan keskuspankki. Viitattu 23.4.2017. (suomeksi)
  21. Turvatekijät (Tunnustele – Kohokuviot – video) 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 10.1.2013. (suomeksi)
  22. a b Erisuuruiset setelit (100 euron seteli) Euroopan keskuspankki. Viitattu 17.9.2018. (suomeksi)
  23. a b Erisuuruiset setelit (200 euron seteli) Euroopan keskuspankki. Viitattu 17.9.2018. (suomeksi)
  24. Toisen setelisarjan ulkoasu Euroopan keskuspankki. Viitattu 23.4.2017. (suomeksi)
  25. seteleiden painomäärät ECB.
  26. seteleiden painomäärät Suomen pankki. Viitattu 2.1.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa