Erkki Pulliainen
Erkki Ossi Olavi Pulliainen[1] (tunnettu myös lempinimellä ”Susi-Pulliainen”; 23. kesäkuuta 1938 Varkaus[2] – 22. elokuuta 2022 Joroinen[3][4]) oli suomalainen eläintieteilijä, tietokirjailija ja poliitikko sekä valtiopäiväneuvos.
Erkki Pulliainen | |
---|---|
Erkki Pulliainen Vihreiden puoluekokouksessa 2008. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. kesäkuuta 1938 Varkaus |
Kuollut | 22. elokuuta 2022 (84 vuotta) Joroinen |
Arvonimi |
|
Poliitikko | |
Puolue | vihreät |
Asema | kansanedustaja 1987–2011, kaupunginvaltuutettu 1985–2011 |
Vaalipiiri | Oulun vaalipiiri |
Kotipaikka | Oulu |
Tunnustukset | |
Tietokirjailijapalkinto (2007) |
|
Aiheesta muualla | |
[- Virallinen sivu] | |
Ura
muokkaaKoulutukseltaan Pulliainen oli eläintieteilijä, maantieteilijä ja geologi[4]. Hän valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi vuonna 1960, filosofian kandidaatiksi 1964, filosofian lisensiaatiksi 1964, filosofian tohtoriksi 1966 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1968. Hän väitteli filosofian tohtoriksi susien biologiasta vuonna 1966.[1]
Hän perusti vuonna 1967 Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman pohjoiseen Sallaan ja toimi sen johtajana vuoteen 2003.[5][6] Pulliainen oli Oulun yliopiston eläintieteen professori vuosina 1975–2001 ja luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani 1980−1987.[1]
Pulliainen toimi Vihreän liiton kansanedustajana Oulun vaalipiiristä vuosina 1987–2011.[1]. Hän oli ehdolla vuoden 2011 vaaleissa, muttei tullut valituksi[7].
Pulliainen vaikutti myös kunnallispolitiikassa ja istui Oulun kaupunginvaltuustossa vuodet 1985−2011.[8] Hän jätti tehtävänsä Oulun kaupunginvaltuustossa ja työllisyystoimikunnassa keväällä 2011 kesken valtuustokauden vastalauseena vihreiden työministeri Anni Sinnemäkeä kohtaan.[8]
Poliitikkona Pulliainen pohdiskeli luontoarvojen lisäksi globalisaatiota ja Nato-jäsenyyttä.[9] Pulliainen on kaikkien aikojen toiseksi useimmin täysistunnossa puhunut kansanedustaja.[10] Hän sai vuonna 2012 valtiopäiväneuvoksen arvonimen.[11]
Pulliainen julkaisi lukuisia tutkimuksia luonnosta ja eläimistä. Hänen populaaritieteellinen julkaisutuotantonsa oli mittava. Hän julkaisi 64 kirjaa, yli 500 tieteellistä julkaisua ja lukuisia artikkeleita.[4] Hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon vuonna 2007.[12]
Hänet promovoitiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 2002.[13]
Pulliainen kuoli elokuussa 2022. Kuolinilmoitukseen oli kirjattu Pulliaisen teesit: "Luonnon kantokykyä ei saa ylittää. Ihmisen sietokykyä ei saa ylittää. Päätösten pitkäaikaisvaikutukset on otettava huomioon. Yhtään laskua ei saa maksattaa tulevilla sukupolvilla.” [14]
Teoksia
muokkaaEläintieteestä, biologiasta ja lähialoilta
muokkaa- Pulliainen, Erkki: Studies on the wolf (Canis lupus L.) in Finland. (Väitöskirja.) Annales zoologici Fennici, 1965, 2. vsk. Helsinki: Tekijä. Artikkelin verkkoversio.
- Fasaaninkasvatus. Helsinki: Hankkija, 1966.
- Suomen suurpedot. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2571-3
- Riistalintujen tarhakasvatus, valokuvat: Erkki Pulliainen, Esa Niemelä, Jouko Iivanainen, piirrokset: Ilkka Koivisto. Tammi, 1975
- Koiran luonne ja käyttäytyminen. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-5176-5
- Petoja ja ihmisiä. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-6032-2
- Kanan historia, biologia ja tuotanto. Oulu: Oulun yliopisto, 1987. ISBN 951-42-2416-7
- Pulliainen, Erkki & Leinonen, Antti: Petra. Karjalan peura. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9483-9
- Keräkurmitsa - Värriötunturin lintu, & Lennart Saari ja Paavo S. Tunkkari. Oulun yliopisto, 1992.
- Pulliainen, Erkki & Saario, Väinö: Vuoden 1993 metsästyslaki. Mitä uusi metsästyslaki merkitsee metsästäjälle ja metsästykselle. Hämeenlinna: Karisto, 1993. ISBN 951-23-3321-X
- Lapin taigaa. Helsinki: Edita, 1997. ISBN ISBN 951-37-2254-6
- Pulliainen, Erkki & Pietilä, Urho A.: Merilohi. Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2302-X
- Itä-Lapin linnut & Lennart Saari, Erkki Pulliainen ja Teuvo Hietajärvi. Oulun yliopisto, 1998 2. tark. ja laaj. p. Oulun yliopisto, 1999
- Perämeren mateiden sukurauhasten kehityshäiriöt: ongelman laajuus ja yhteydet muiden kalojen lisääntymishäiriöihin, & Kyllikki Korhonen ja Markku Huuskonen. Lapin ympäristökeskus, 1999
- Suurpetomme: karhu, susi, ahma, ilves, & Raimo Hissa, Suvi Lehtelä, Lassi Rautiainen, valokuvat: Lassi Rautiainen, Articmedia, 1999
- Koira kotona ja luonnossa. Käyttäytymisen perusteet. Helsinki: Ajatus, 2000. ISBN 951-566-047-5
- Lapin luontopäiväkirja. Helsinki: Ochre Chronicles, 2005. ISBN 952-99311-1-5
- Bioenergia ja lähiruoka. Helsinki: Ochre Chronicles, 2006. ISBN 952-993-11-3-1
- Pulliainen, Erkki & Pulliainen, Annamiina: Ihannekoiraa etsimässä. Helsinki: Ochre Chronicles, 2006. ISBN 952-99311-5-8
- Peltopyy. Helsinki: Ochre Chronicles, 2007. ISBN 978-952-99311-6-3
- Koiran käyttäytyminen. Helsinki: Ochre Chronicles, 2008. ISBN 978-952-99311-9-4
- Vapaa Iijoki, valokuvat ja kuvatekstit: Kimmo Kuure, Arctic Light, 2008
- Luonnon puolesta. Helsinki: Ochre Chronicles, 2009. ISBN 978-952-5777-04-8
- Hautala, Hannu & Pulliainen, Erkki: Villi, kesytön Suomi. Helsinki, Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-193-0
- Suomalainen susi. Minerva, 2019. ISBN 9789523129122
- WWF:n Vuoden luontokirja 2019[15]
Muuta tietokirjallisuutta, keskustelupuheenvuoroja ym.
muokkaa- Toimihenkilön ammattiyhdistystieto. Helsinki: Korkeakoulujen ja opetusalan henkilökuntaliitto, 1975. ISBN 951-99062-6-6
- Uudempi maammekirja. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-26-2355-2
- Rakennemuutos elinympäristössämme: rakennemuutoshallitus puuhassa & Eero Paloheimo. Omakustanne [E. Pulliainen]: [E. Paloheimo] i.a.
- Markka vai ecu. Kansalaisen pohdiskelua. Oulu: E. Pulliainen, 1995. ISBN 952-90-7135-3
- Pulliainen, Erkki & Siuruainen, Eino: Mitä tehdä Pohjois-Suomella?. Oulu: Oulun yliopisto, 2000. ISBN 951-42-5612-3
- Kolmas globalisaatio. Helsinki: Ochre Chronicles, 2003. ISBN 952-91-6209-X
- Nafta-Nato ja Suomi. Helsinki: Ochre Chronicles, 2004. ISBN 952-99311-0-7
- Moraalista irrotettu talous. Helsinki: Ochre Chronicles, 2005. ISBN 952-99311-2-3
- Kansanedustajan valta ja vastuu. Helsinki: Ochre Chronicles, 2006. ISBN 952-99311-4-X
- Helvetillisiä ulvahduksia. Nou hätäkö?. Helsinki: Ochre Chronicles, 2007. ISBN 978-952-99311-7-0
- Elämää Susi-Pulliaisena. Helsinki: Ochre Chronicles, 2008. ISBN 978-952-5777-01-7
- Yhteiskuntavastuu. Helsinki: Ochre Chronicles, 2008. ISBN 978-952-5777-00-0
- Ahneus. Helsinki: Ochre Chronicles, 2009. ISBN 978-952-5777-03-1
- Finanssikriisin juuret. Helsinki: Ochre Chronicles, 2009. ISBN 978-952-5777-02-4
- Hallitusohjelma 2011. Puolivakava pamfletti. Helsinki: Ochre Chronicles, 2010. ISBN 978-952-5777-05-5
- Kyllä Siperia opettaa. Helsinki: Ochre Chronicles, 2011. ISBN 978-952-5777-06-2
- Ahneiden kartellit. Helsingissä: Ochre Chronicles, 2012. ISBN 978-952-5777-08-6
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Erkki Pulliainen Helsinki: Eduskunta. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Aho, Esko: Pitkään eduskunnassa ollut Erkki Pulliainen pohtii yhä ydinvoimarakentamista ja kaivostoiminnan vaikutuksia luontoon Kaleva. 24.6.2018. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.9.2022, s. B 29
- ↑ a b c Entinen vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen on kuollut Yle Uutiset. 22.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Korhonen, Jorma: Susi-Pulliaisen Lappiin perustama tutkimusasema avautui yleisölle ensimmäistä kertaa Yle Uutiset. 21.8.2017. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Maailman puhtainta ilmaa metsästämässä Rovaniemi: House of Lapland Oy. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Eduskuntavaalit 2011, Oulun vaalipiiri, valitut Tieto- ja tulospalvelu. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ a b Jussila, Noora: Erkki Pulliainen erosi valtuustosta vastalauseena Vihreä lanka. 3.5.2011. Viitattu 22.9.2013.
- ↑ Naton matkassa kaaokseen Kaleva. 2004. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Zaki, Sonia: Kukaan ei ole puhunut täysistunnoissa niin paljon kuin he – Tässä ovat 11 kaikkien aikojen puheliainta kansanedustajaa Helsingin Sanomat. 26.6.2022. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ Erkki Pulliaisesta valtiopäiväneuvos Yle. 2012. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Pallari, Leena: Tietokirjailijapalkitut Helsinki: Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 2.5.2012.
- ↑ Helsingin yliopisto vihkii kahdeksan uutta kunniatohtoria Helsingin Sanomat. 18.1.2002. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Kuolleet | Kansanedustaja Erkki ”Susi” Pulliaisen kuolinilmoituskin oli poliittinen kannanotto Helsingin Sanomat. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
- ↑ WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailun voittaja kertoo sudesta kiihkottomasti niille, joilla kantti kestää WWF Suomi. 4.12.2019. Viitattu 22.8.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- Erkki Pulliainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Erkki Pulliaisen kotisivut (arkistoitu)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erkki Pulliainen Wikimedia Commonsissa
- Sitaatteja aiheesta Erkki Pulliainen Wikisitaateissa
- Rauli Mickelsson: Pulliainen, Erkki (1938–2022) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014 (päivitetty 23.8.2022). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Erkki Pulliaisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa