Wikipedia

ETA (järjestö)

Baskimaan itsenäisyyttä ajanut separatistinen järjestö

Euskadi ta Askatasuna eli ETA[1] (suom. Baskimaa ja Vapaus) oli baskien järjestö, joka ajoi Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta sotilaallisin keinoin. Omasta mielestään ETA:n jäsenet olivat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitivät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena oli koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.

ETA:n symboli
ETAa kannattavia seinäkirjoituksia.

Ideologialtaan ETA oli nationalistinen ja marxilais-leninistinen. Espanja pitää Batasuna-puoluetta ETA:n poliittisena siipenä ja on kieltänyt sen toiminnan. Batasuna on saanut noin 10–20 prosentin kannatuksen Espanjan Baskimaan vaaleissa.

ETA:n iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. ETAn tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se on hankkinut muun muassa vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen[2][3]. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti, että se ei jatka enää aseellisia iskuja,[4] ja lokakuussa 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan kokonaan. [5]

Huhtikuussa 2018 ETA julisti järjestön lopetetuksi.[6]

ETAn jäseniä vuonna 2006.

HistoriaMuokkaa

ETA:n perustivat vuonna 1959 kenraali Francon diktatuuria vastustaneen, maltilliseen vasemmistoon kuuluneen Baskien kansallispuolueen (EAJ/PNV) jäsenet, jotka pitivät puoluetta tehottomana. ETA oli alun perin sosialistinen ja nationalistinen, ja jo ensimmäisessä suurkokouksessaan Ranskan Bayonnessa vuonna 1962 ETA vaati sosialismia ja Baskimaan itsenäisyyttä, mutta vasta vuonna 1965 se ryhtyi marxilais-leniniläiseksi.

Aluksi ETA keskittyi tuhoamaan infrastruktuuria, mutta jo 1960-luvulla se aloitti salamurhat ja muun aseellisen toiminnan. Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli kenraali Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.

Francon kuoleman jälkeen ETA torjui sille tarjotut armahdukset ja sen sijaan tappoi 235 ihmistä 1978–1980.lähde?

NykytilaMuokkaa

Syyskuussa 2006 naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi yhä aseellista toimintaansa kunnes saavutetaan ”itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa”[7]. Esimerkiksi kesällä 2009 ETA:n iskuissa kuoli kolme ihmistä ja kymmeniä haavoittui, myös lapsia.

ETAn jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante tai etarra, mutta ETAn jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta. ETA:lla on tapana ilmoittaa iskuista etukäteen puhelinsoitolla.

ETAn poliittinen siipi Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003. Järjestön aktiivijäsenten tai siihen myönteisesti suhtautuvien määrä ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jäsenmäärä saattaa nousta jopa satoihin. ETA:n uskotaan kuitenkin heikentyneen 2000-kymmenluvulla merkittävästi, kun monia sen korkea-arvoisia jäseniä pidätettiin. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti lopettavansa aseelliset iskut. Järjestö tuli lopputulokseen useiden kuukausien harkinnan jälkeen. Baskimaan johto piti ilmoitusta sekavana ja täysin riittämättömänä. Myös sanomalehti El País piti ilmoitusta vasta oikeansuuntaisena, mutta vajavaisena, sillä järjestö ei vielä suostunut laskemaan aseitaan.[4]

ETAn julistettua tulitauon Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Espanjan viranomaiset vapauttamaan muutamia vankeina olleita ETA:n jäseniä, mutta järjestön kannattajat vaativat Espanjaa vapauttamaan lisää järjestön jäseniä ja siirtämään siihen kuuluvia vankeja eri puolilla Espanjaa olevista vankiloista Baskimaan vankiloihin lähemmäksi heidän perheitään.[8]

Baskimaan itsenäisyyttä kannatti 24 % ja vastusti 63 % vuonna 2016. Vuonna 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun lopullisesti.[9]

Nykyään ETA:n entisiä jäseniä toimii vasemmistolaisessa baskinationalistisessa EH Bildu -puolueessa.[9] Vuonna 2018 järjestö pyysi anteeksi tekemiensä terrori-iskujen uhreilta ja heidän omaisiltaan.[10]

25.4.2018 ETA ilmoitti lakkauttaneensa järjestön lopullisesti El Diario -lehdessä julkaistussa kirjeessä.

ETAn iskutMuokkaa

  • 1961: Ensimmäinen isku, epäonnistunut yritys syöstä paikallisjuna raiteelta.
  • joulukuu 1973: Pääministeri Luis Carrero Blancon murha Madridissa.
  • 13. syyskuuta 1974: Rolando-kahvilan pommi-isku Madridissa, 12 ihmistä kuoli.
  • 1980: Pidetään ETAn verisimpänä vuotena, jolloin sen jäsenet tappoivat 118 ihmistä Espanjassa. [8]
  • Syyskuu 1985: Ensimmäinen ETAn autopommi Madridissa surmasi yhden yhdysvaltalaisen siviilin ja haavoitti 16 Guardia Civilin poliisia.
  • 14. heinäkuuta 1986: Autopommi República Dominicana -aukiolla Madridissa, 12 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui.
  • 19. kesäkuuta 1987: Autopommi räjähti maanalaisella pysäköintialueella Hipercor-supermarketissa Barcelonassa, 21 kuoli ja 45 loukkaantui.
  • 11. joulukuuta 1987: 250 kilon pommi räjähti autossa Guardia Civilin päämajan vieressä Zaragozassa, 11 ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
  • 29. toukokuuta 1991: 70 kilon autopommi räjähti Guardia Civilin päämajan vieressä Barcelonassa, 10 ihmistä kuoli ja 28 loukkaantui.
  • 21. heinäkuuta 1993: Autopommi räjähti asevoimien saattueen vieressä López de Hoyosin ja Joaquín Costan katujen välissä Madridissa, kuusi sotilasta ja yksi siviili kuoli, 20 loukkaantui.
  • 1995: Attentaattiyritys kuningas Juan Carlosia vastaan epäonnistui.
  • 19. huhtikuuta 1995: Lähes onnistunut murhayritys Espanjan silloista oppositiojohtajaa José María Aznaria vastaan. 40-kiloinen autopommi räjähti Aznarin auton vieressä, kuljettaja sai surmansa.
  • 11. joulukuuta 1995: Autopommi räjähti sotilassaattueen vieressä Madridissa, kuusi kuoli.
  • 18. joulukuuta 2000: Leioan yliopiston hissiin kätketty pommi räjähti Bizkaiassa.
  • 12. toukokuuta 2001: 13 ihmistä sai surmansa, kun autopommi räjähti Madridissa.
  • 24. toukokuuta 2001: Santiago Oleaga Elejabarrieta, El Diario Vasco -sanomalehden 54-vuotias rahoitusjohtaja ammuttiin Gipuzkoassa.
  • 10. heinäkuuta 2001: Luis Ortiz de la Rosa, 33-vuotias poliisi, sai surmansa Madridissa, kun autopommi räjähti. Lisäksi räjähdyksessä loukkaantui 12 ihmistä.
  • 14. heinäkuuta 2001: Jose Javier Múgica, autopommi surmasi 50-vuotiaan kaupunginvaltuutetun Leitzassa.
  • 27. heinäkuuta 2001: Kolme ihmistä loukkaantui, kun voimakas pommi räjähti La Caixan pankin kohdalla Madridissa. Samana päivänä Espanjan poliisi esti autopommiräjähdyksen Málagan lentokentällä.
  • 27. elokuuta 2001: Pommi räjähti Barajasin lentoaseman terminaali 2:ssa ja pysäköintialueella Madridissa. Ketään ei kuollut räjähdyksessä.
  • 2. syyskuuta 2001: Pommi räjähti elektroniikkaliikkeessä Vitoria-Gasteizissa, kukaan ei kuollut.
  • 4. elokuuta 2002: Autopommi räjähti Guardia Civilin rakennuksen edessä Santa Polassa, kaksi ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
  • 24. joulukuuta 2003: Pommi räjähti vilkkaalla Chamartínin rautatieasemalla Madridissa jouluaattona.
  • 3. joulukuuta 2004: Pommi-iskut viidellä huoltoasemalla Madridissa.
  • 6. joulukuuta 2004: Espanjan perustuslain päivänä pommeja räjähti baareissa ja kahviloissa ympäri Espanjaa.
  • 9. helmikuuta 2005: Pommit räjähtivät valkoisissa Renault-autoissa Madridissa. 42 ihmistä loukkaantui, kukaan ei kuollut.
  • 27. helmikuuta 2005: Pieni pommi räjähti Villajoyosan lomakohteen hotellissa. Kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut.
  • 24. syyskuuta 2005: Autopommi räjähti Ávilan maakunnassa Pohjois-Espanjassa.
  • 30. joulukuuta 2006: Autopommi räjähti Barajasin lentoasemalla Madridissa.
  • 24. elokuuta 2007: Autopommi räjähti Durangon kaupungissa poliisiaseman lähellä. Kaksi kansalliskaartin poliisia haavoittui lievästi.
  • Vuosina 2008, 2009 ja 2010 ETA:n kymmenissä iskuissa kuoli ja haavoittui monia, myös lapsia. Myös 2000-2007 oli yhteensä kymmeniä iskuja ja useita kuolleita.
  • Huhtikuussa 2011 kaksi ETA:n jäsentä pidätettiin heidän ammuttuaan poliiseja.
  • Lokakuussa 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan lopullisesti.

Baskiseparatismirikoksista, kuten kidnappauksesta, 15 vuotta vankilassa istunut johtava poliitikko Arnaldo Otegi sanoi, että väkivallasta on kai ollut itsenäisyysliikkeelle enemmän haittaa kuin hyötyä.[9]

LähteetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=ETA_(järjestö)&oldid=21148863”