Valtioterrorismi tarkoittaa tilannetta, jossa jokin valtion organisaatio syyllistyy tekoihin, jotka täyttävät terrorismin piirteet. Tällaisia ovat mitkä tahansa salaiset tai laittomat toimet, jotka voivat kohdistua jopa täysin syyttömiin ihmisiin tai ulkopuolisiin.

Valtiot, salainen poliisi, tiedustelupalvelu ja asevoimat voivat harjoittaa siviiliväestöön kohdistuvaa ja muutenkin tunnusmerkistöltään terroria ja terrorismia muistuttavaa toimintaa. Valtioterroriksi voidaan kutsua valtion harjoittamaa äärimmäistä sortoa omaa väestöään vastaan. Terrori näyttäytyy silloin esimerkiksi mielivaltaisina pidätyksinä, hallituksen arvostelijoiden katoamisina ja murhina, aseettomien mielenosoitusten murskaamisena ja muina sellaisina keinoina, joita varsinkin autoritääriset hallinnot usein käyttävät omia kansalaisiaan vastaan. Terrori voi kohdistua kaikenlaiseen oppositioon tai esimerkiksi etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön, jolloin terrorin uhreilla ei välttämättä ole ollut mitään tekemistä hallituksen vastustamisen kanssa. Valtioterrorismista puhutaan myös silloin, kun valtio tietoisesti tukee terroristijärjestöä, jonka odotetaan tekevän iskuja kyseisen valtion vastustajia vastaan. Terroristiryhmiä käytetään tekemään "likaista työtä", kun valtio itse haluaa välttää vastuun ja kiistää osallisuutensa. Valtioiden tukea terroristijärjestöille on usein hyvin vaikea osoittaa toteen, koska tällainen tuki annetaan salaisesti, yleensä tiedustelupalvelujen ja erikoisyksiköiden kautta. Valtioterrorismi luo pelkoa. Valtioterrorismin kohdalla viattomuus on irrelevanttia, sillä kuka tahansa saattaa joutua valtion organisoimien väkivallantekojen kohteeksi.[1]

Esimerkiksi Turkin hallitusta on syytetty kymmeniä vuosia valtioterrorismin harjoittamisesta, tukemisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen julkaiseman raportin mukaan Turkki oli eniten rangaistuksia saanut valtio. Osa rangaistuksista liittyi valtioterrorismiin, muuan muassa journalistien pidättämiset ja salamurhat.[2]

Yhdysvaltain ulkoministeriö on määritellyt termin tiukemmin tarkoittamaan valtion tukea yleisesti terroristiryhminä pidetyille organisaatioille. Tämän määritelmän mukaan Yhdysvallat on luokitellut viisi valtiota: Kuuban, Iranin, Pohjois-Korean, Sudanin ja Syyrian, terroristeja tukeviksi.[3]

Yhdysvaltain hallitusta on syytetty terrorismin harjoittamisesta, tukemisesta ja suojelemisesta. Syytöksiä ovat esittäneet muun muassa tunnettu yhdysvaltalainen toisinajattelija Noam Chomsky, joka pitää Yhdysvaltoja maailman johtavana terrorivaltiona. Väitteellään Chomsky viittaa muun muassa Yhdysvaltain toimiin diktatuurien tukemisessa, aggressioihin eri maita vastaan ja terroristien tukemiseen.[4] Samantyylistä kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa William Blum kirjassaan Roistovaltio ja toimittaja John Pilger dokumenteissaan, artikkeleissaan ja haastatteluissa.[5]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kullberg, Anssi: Suomi, terrorismi, Supo: Koira, joka ei haukkunut – Miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä?. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38577-7.
  2. European Court of Human Rights - Reports: Statistical information (englanniksi)
  3. State Sponsors of Terrorism (englanniksi)
  4. Chomsky, Noam: The United States is a Leading Terrorist State: An Interview with Noam Chomsky, An Interview with Noam Chomsky by David Barsamian Monthly Review. 1.11.2001). Viitattu 23.10.2018 (englanniksi).
  5. Pilger, John: 'War on Terror' a smokescreen created by the ultimate terrorist, America itself ITV. 22.7.2002. Arkistoitu 1.11.2006. Viitattu 23.10.2018 (englanniksi).

Kirjallisuutta muokkaa

  • Aaltonen, Olli: Valtioterrorismi vai legitiimi väkivallan monopoli. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Blum, William: Roistovaltio: Maailman ainoa supervalta. Suom. Jaakko Yli-Juonikas alkuperäisteoksesta Rogue State. Turku: Sammakko, 2002. ISBN 952-5194-39-6.
  • Chomsky, Noam: Valta ja terrori. Turku: Sammakko, 2003. ISBN 952-5194-53-1.
  • Karlsson, Klas-Göran: Vaino ja vaikeneminen. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-427-2.
  • Kullberg, Anssi: Suomi, terrorismi, Supo: Koira, joka ei haukkunut – Miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38577-7.
  • Simola, Matti: Ratakatu 12. Suojelupoliisi 1949–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35243-4.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtioterrorismi.