Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)

kulttuuris-maantieteellinen alue Espanjassa ja Ranskassa
Baskimaa
Euskal Herria (bask.)
Etelä-Ossetian lippu Euskal Herriko armarria.svg
lippu vaakuna
Baskimaan sijainti
Viralliset kielet baski, espanja, ranska
Suurin kaupunki Bilbao
Pinta-ala 20 947 km²
Väkiluku (2004)
 – yhteensä

Noin 3 000 000

Baskimaa (baskiksi Euskal Herria) on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa. Se on baskien kotiseutua. Baskimaan merkittävimpiä kaupunkeja ovat Pamplona (Iruñea), Bilbao (Bilbo), San Sebastián (Donostia) ja Vitoria (Gasteiz) Espanjassa sekä Bayonne (Baiona) ja Biarritz (Biarritz tai Miarritze) Ranskassa. Baskimaa käsittää Eteläisen Baskimaan ja Navarran Espanjassa sekä Pohjoisen Baskimaan Ranskassa. Yleisesti ottaen Baskimaa on hyvin nationalistinen,lähde? ja monet vaativatkin alueen itsenäisyyttä. Baskimaassa puhutaan pääasiassa baskin kieltä.

MaantiedeMuokkaa

 
Baskimaan kartta. Violetilla Baskimaan itsehallintoalue, vihreällä Navarra, ja keltaisella Pohjoinen Baskimaa Ranskan puolella.
 
Maisema San Sebastiánista, Baskimaasta.

Baskimaan alue koostuu seitsemästä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevasta historiallisesta alueesta, joista baskit käyttävät nimitystä Zazpiak Bat, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”seitsemän yhdessä”.lähde?

Eteläinen BaskimaaMuokkaa

Eteläinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Hegoalde, käsittää Espanjassa sijaitsevat Baskimaan itsehallintoalueeseen kuuluvat Gipuzkoan (esp. Guipúzcoa), Araban (esp. Álava) ja Bizkaian (esp. Vizcaya) maakunnat sekä erillisen Nafarroan (esp. Navarra) itsehallinnollisen maakunnan. Eteläisen Baskimaan tärkein ja suurin kaupunki on vauras Bilbao.

Pohjoinen BaskimaaMuokkaa

Pohjoinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Iparralde, käsittää Ranskan puolelta kolme valtion lounaiskolkassa Pyrénées-Atlantiquesin departementissa sijaitsevaa historiallista maakuntaa, Basse-Navarren (Nafarroa Beherea), Soulen (Zuberoa) ja Labourdin (Lapurdi).

VäestöMuokkaa

Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä.[1]

Suurimmat kunnatMuokkaa

Kunta Asukasluku
1. Bilbao 351 629
2. Vitoria-Gasteiz 238 247
3. Pamplona 195 769
4. San Sebastián 195 226
5. Barakaldo 95 640
6. Getxo 82 327
7. Irun 60 261
8. Portugalete 49 118
9. Santurtzi 47 320
10. Bayonne 44 300

KieliMuokkaa

Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä. Kuitenkin maan puhutuimmat kielet ovat espanja ja ranska. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa.[2]

Gipuzkoassa toimii myös baskilais-suomalainen ystävyysseura Suomitar, joka on julkaissut baski–suomi-sanakirjan 2012.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. "La mezcla del pueblo vasco", Empiria: Revista de metodología de ciencias sociales, ISSN 1139-5737, Nº 1, 1998, pags. 121–180.
  2. Basque Language (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Suomitar: Baski–suomi-sanakirjasta

Aiheesta muuallaMuokkaa