Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)
| Baskimaa Euskal Herria (bask.) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
| Viralliset kielet | baski, espanja, ranska | ||||
| Suurin kaupunki | Bilbao | ||||
| Pinta-ala | 20 947 km² | ||||
| Väkiluku (2004) – yhteensä |
Noin 3 000 000 | ||||
Baskimaa (baskiksi Euskal Herria) on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa. Se on baskien kotiseutua. Baskimaan merkittävimpiä kaupunkeja ovat Pamplona (Iruñea), Bilbao (Bilbo), San Sebastián (Donostia) ja Vitoria (Gasteiz) Espanjassa sekä Bayonne (Baiona) ja Biarritz (Biarritz tai Miarritze) Ranskassa. Baskimaa käsittää Eteläisen Baskimaan ja Navarran Espanjassa sekä Pohjoisen Baskimaan Ranskassa. Yleisesti ottaen Baskimaa on hyvin nationalistinen,lähde? ja monet vaativatkin alueen itsenäisyyttä. Baskimaassa puhutaan pääasiassa baskin kieltä.
MaantiedeMuokkaa
Baskimaan alue koostuu seitsemästä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevasta historiallisesta alueesta, joista baskit käyttävät nimitystä Zazpiak Bat, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”seitsemän yhdessä”.lähde?
Eteläinen BaskimaaMuokkaa
Eteläinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Hegoalde, käsittää Espanjassa sijaitsevat Baskimaan itsehallintoalueeseen kuuluvat Gipuzkoan (esp. Guipúzcoa), Araban (esp. Álava) ja Bizkaian (esp. Vizcaya) maakunnat sekä erillisen Nafarroan (esp. Navarra) itsehallinnollisen maakunnan. Eteläisen Baskimaan tärkein ja suurin kaupunki on vauras Bilbao.
Pohjoinen BaskimaaMuokkaa
Pohjoinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Iparralde, käsittää Ranskan puolelta kolme valtion lounaiskolkassa Pyrénées-Atlantiquesin departementissa sijaitsevaa historiallista maakuntaa, Basse-Navarren (Nafarroa Beherea), Soulen (Zuberoa) ja Labourdin (Lapurdi).
VäestöMuokkaa
Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä.[1]
Suurimmat kunnatMuokkaa
| Kunta | Asukasluku | |
|---|---|---|
| 1. | Bilbao | 351 629 |
| 2. | Vitoria-Gasteiz | 238 247 |
| 3. | Pamplona | 195 769 |
| 4. | San Sebastián | 195 226 |
| 5. | Barakaldo | 95 640 |
| 6. | Getxo | 82 327 |
| 7. | Irun | 60 261 |
| 8. | Portugalete | 49 118 |
| 9. | Santurtzi | 47 320 |
| 10. | Bayonne | 44 300 |
KieliMuokkaa
Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä. Kuitenkin maan puhutuimmat kielet ovat espanja ja ranska. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa.[2]
Gipuzkoassa toimii myös baskilais-suomalainen ystävyysseura Suomitar, joka on julkaissut baski–suomi-sanakirjan 2012.[3]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ "La mezcla del pueblo vasco", Empiria: Revista de metodología de ciencias sociales, ISSN 1139-5737, Nº 1, 1998, pags. 121–180.
- ↑ Basque Language (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomitar: Baski–suomi-sanakirjasta
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue) Wikimedia Commonsissa
