Douglas DC-2

matkustajalentokone

Douglas DC-2 (Douglas Commercial 2) oli 14-paikkainen kaksimoottorinen matkustajalentokone, jonka valmistuksen Douglas Aircraft Company aloitti vuonna 1934. Se oli tehtaan vastaus Boeing 247-matkustajakoneelle. Vuonna 1936 Douglas alkoi valmistaa suurempaa versiota, Douglas DC-3:a.

Douglas DC-2
Tyyppi liikennelentokone, kuljetuskone
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Ensilento 11. toukokuuta 1934
Esitelty 18. toukokuuta 1934
Valmistusmäärä 156
Kehitetty mallista Douglas DC-1
Muunnelmat Douglas DC-3

1930-luvun alussa matkustajakoneet olivat puurunkoisia, mutta kasvava liikenne ja matkustajakoneiden turvallisuusvaatimukset saivat tehtaat suunnittelemaan kokometallisia koneita. United Airlines oli varannut Boeing 247-konemallin yksinoikeudella itselleen. Tämän vuoksi Transcontinental and Western Air pyysi lentokonetehtaita suunnittelemaan sille kolmimoottorisen metallirunkoisen koneen. Douglas vastasi tähän aluksi kaksimoottorisella 12-paikkaisella DC-1-koneella. Tämä prototyypiksi jäänyt kone ei kelvannut sellaisenaan, joten Douglas kasvatti konetta hieman ja vaihtoi moottorit tehokkaampiin. Tästä syntyi Douglas DC-2-kone.[1]

TWA tilasi 20 DC-2-konetta, joissa oli 14 matkustajapaikkaa. Euroopassa konetta osti KLM, LOT, Swissair, CLS ja LAPE. Eurooppaan myydyt koneet koottiin Fokkerilla Hollannissa (vastaavasti Fokkerin Yhdysvaltoihin myymiä koneita koottiin Fordin tehtaissa.)

DC-2-konetta rakennettiin 156 kappaletta.

DC-2-koneet Suomessa muokkaa

Hanssin-Jukka, DO-1 muokkaa

Pääartikkeli: Hanssin-Jukka
 
Hanssin-Jukka kauppakeskus Tuulosessa Hämeenlinnan Tuuloksessa
 
Bensiinisäiliötä nostetaan Hanssin-Jukkaan syyskuussa 1941.

Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen järjesti Ruotsissa kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla lahjoitettiin Suomen ilmavoimille DC-2-kone, joka sai rekisteritunnuksen DO-1 sekä nimen Hanssin-Jukka. Carl Gustav von Rosen lensi lentokoneen Suomeen tammikuun 1940 puolivälissä. Kone sai tunnuksen DC-1 ja nimen Hanssin-Jukka. Kone luovutettiin pommituslentolaivue 44:lle 19. helmikuuta 1940.

Hanssin-Jukka on valmistettu Douglasin Kalifornian tehtaalla Santa Monicassa. Sen ensilento oli 5. tammikuuta 1935. Kone luovutettiin alankomaalaiselle lentoyhtiölle, KLM:lle, jota se palveli 1935-1937 tunnuksella PH-AKH ”De Haan” (suom. kukko).

Kone palveli kuljetuskoneena talvi- ja jatkosodassa. Talvisodassa koneella suoritettiin yksi pommituslento 1. maaliskuuta 1940, joka jouduttiin keskeyttämään toiseen moottoriin tulleen vian takia. Kreivi von Rosen toimi tällä koneen ainoalla pommituslennolla ohjaajana.[2] DO-1 oli Ilmavoimien käytössä 1. kesäkuuta 1955 saakka, jonka jälkeen se toimi Hämeenlinnassa kahvilana vuosina 1959–1981.[3] Kone on nykyään Sotamuseon omistuksessa, sijoituspaikkanaan Keski-Suomen ilmailumuseo, ja sen entisöinti on aloitettu.[4] 25. huhtikuuta 1940 DC-1 luovutettiin pommituslentolaivue 46:lle kuljetuskoneeksi. 29. marraskuuta 1941 DC-1 luovutettiin lentolaivue 48:lle kartoitustehtäviin. 1. maaliskuuta 1942 DC-1 luovutettiin Suomen ilmavoimien esikunnalle pääasiassa ulkomaille suuntautuviin henkilökuljetuksiin, ja sen tunnus vaihdettiin DO-1:ksi.

Peruskorjauksen jälkeen Hanssin-Jukka sijoitettiin kauppakeskus Tuuloseen.[5]

DO-2 ja DO-3 muokkaa

Aero tilasi maaliskuussa 1941 Saksasta kaksi Douglas DC-2 konetta, jotka saksalaiset olivat saaneet haltuunsa Tšekkoslovakian miehityksen yhteydessä. Koneet, joille annettiin nimet Sisu (sn 1562) (ensin OH-DLB, myöhemmin uudelleenrekisteröitynä OH-LDB) ja Voima (OH-LDA), tuotiin Suomeen huhtikuussa, ja ne aloittivat liikenteen kesäkuussa 1941. Kone oli Aeron ensimmäinen autopilotilla varustettu kone -- seuraaja DC-3:sta se sen sijaan poistettiin koneen käyttöaikana. [6]Aeron lentäjien kieltäydyttyä enää lentämästä huonokuntoisilla koneilla, ne ostettiin ilmavoimille 18. maaliskuuta 1949 ja muunnettiin sopiviksi ilmakuvauskäyttöön. Ilmavoimissa koneet saivat rekisteritunnukset ja ne nimettiin uudelleen: Voima sai tunnuksen DO-2 ja nimen Isoo-Antti, Sisu puolestaan sai tunnuksen DO-3 ja nimen Pikku-Lassi. DO-2 ja DO-3 varustettiin alkuperäisten moottorien käyttöiän loputtua Bristol Mercury XV -voimalaitteilla.[3]

DO-3 vaurioitui Malmin kentällä 7. helmikuuta 1951 nousussa sattuneen moottoririkon vuoksi.[3] Kone myytiin romuksi pakkolaskun jälkeen. Romukauppias teki koneen rungosta leikkimökin lapsilleen, ja se siirrettiin Löparön saareen Helsingistä itään, josta se luovutettiin Suomen ilmailumuseolle vuonna 1986.[3][7]

DO-2 lensi tyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa 9. huhtikuuta 1956.[3]

Vuonna 2011 Pikku-Lassin (DO-3) runko siirrettiin Keski-Suomen Ilmailumuseoon Luonetjärvelle, jossa siitä otettiin varaosia näyttelykuntoiseksi kunnostettavaan Hanssin-Jukkaan (DO-1). Rungon loppuosan käytöstä ei ole tietoa. Runko siirrettiin Ilmasotakoulun Killalle, ei Keski-Suomen Ilmailumuseoon.

Tekniset tiedot muokkaa

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2-3
  • Matkustajat: 14
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&019.010000019,1 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&025.090000025,9 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.08000004,8 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&087.030000087,3 m²
  • Tyhjäpaino: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero5 650 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero8 420 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Wright Cyclone GR-F53 -9-sylinteristä tähtimoottoria

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0338.&&&&00338 km/h 2 000 metrissä
  • Taistelusäde: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero1 750 km
  • Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero6 930 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0310.&&&&00310 m/min

Lähteet muokkaa

  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin – 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4.
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz, 1997. ISBN 1-85605-375-X.

Viitteet muokkaa

  1. Rumerman, Judy: Douglas Aircraft Builds the DC-1 and DC-2 centennialofflight.gov. U.S. Centennial of Flight Commission. Arkistoitu 19.9.2002. Viitattu 28.6.2011. (englanniksi)
  2. Heinonen 1992 s. 133
  3. a b c d e Heinonen 1992 s. 134
  4. Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään Yle.fi. 15.6.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.6.2010.
  5. http://www.hanssinjukka.fi
  6. Harri Mustonen: Suomalaisen ilmailun historiaa tehtiin 1937, kun Junkers Ju 52 ilmestyi yön pimeydestä Malmin lentokentälle Tekniikka&Talous. 27.8.2023. Viitattu 28.8.2023.
  7. Douglas DC-2-115 (runko) Helsinki: Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 22.1.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Douglas DC-2.