Avaa päävalikko
Bengt Nordenskiöld ja Carl Gustaf von Rosen.

Carl Gustav von Rosen (19. elokuuta 1909 Helgesta, Ruotsi13. heinäkuuta 1977 Ogaden, Etiopia) oli ruotsalainen kreivi ja seikkailija-lentäjä, joka lensi muun muassa avustus- ja sotilaallisissa tehtävissä. Hän oli Eric von Rosenin poika.

Von Rosen sai lentolupakirjan vuonna 1929 ja vieraili Etiopiassa marraskuussa 1930 keisari Haile Selassien kruunajaisissa. Hän oli yhdysvaltalaisen afroamerikkalaisen lentäjän John C. Robinsonin ohella merkittävä vaikuttaja Etiopian ilmavoimien laajentamisessa vuosina 1935–1936 ennen Abessinian sotaa ja sen aikana. Robinson ja von Rosen eivät olleet kuitenkaan täysin kykeneviä yhteistyöhön keskenään, ja Robinsonin elämäkerran kirjoittajan Thomas E. Simmonsin mukaan Robinson kerran iski von Rosenin tajuttomaksi, koska tämä oli sanonut, ettei halunnut toimia mustan miehen lentoperämiehenä.[1]

Von Rosen osallistui vapaaehtoisena talvisotaan Lentolaivue 44:ssä Bristol Blenheim -koneella. Von Rosen hankki ilmavoimille kolme konetta: hän osti sukulaiseltaan lainaamallaan 250 000 kruunulla Douglas DC-2 -koneen (Hanssin-Jukka) entiseltä työnantajaltaan KLM-lentoyhtiöltä Alankomaista. Kaupan päälle von Rosen sai kaksi Koolhoven F.K.52 -lentokonetta. Hänelle myönnettiin talvisodan jälkeen 3. luokan Vapaudenristi palveluksistaan Suomen hyväksi.

Toisen maailmansodan aikana von Rosen pyrki Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimiin lentäjäksi, mutta ei päässyt, koska hänen tätinsä Carin (1888–1931) oli ollut Hermann Göringin vaimo.

Toisen maailmansodan päätyttyä Etiopian keisari Haile Selassie pyysi von Rosenia Etiopian ilmavoimien pääkouluttajaksi. Von Rosen suostui tehtävään, ja vuonna 1946 hän perusti lentokoulun Debre Zeitiin. Koulun henkilökunta koostui pääasiassa aiemmin Ruotsin ilmavoimissa palvelleista. Von Rosen palasi vuonna 1956 Ruotsiin turhauduttuaan muun muassa alaisensa Assefa Ayenen yrityksiin saada hänet pois tehtävästä. Läksiäislahjaksi hän sai keisarilta 200 aarin maa-alueen läntisessä Etiopiassa.[2][3]

1950-, 1960- ja 1970-luvuilla von Rosen lensi useissa avustuslento-operaatioissa Afrikassa. Biafran sotaan hän osallistui kapinallisten puolella jäätyään eläkkeelle Transair-lentoyhtiön palveluksesta. Hänen johdollaan viiden ruotsalaisen Malmö MFl-9B Militrainer -lentokoneen ryhmä tuhosi Nigerian ilmavoimien hävittäjiä suoraan lentokentilleen käyttäen tukikohtinaan maantiesuoria.[4] Vuosina 1975–1977 hän pudotti ruoka-apua Etiopiaan useilla MFI-17-koneilla. Biafran johto myönsi von Rosenille everstin arvon, koska hän toimi maan ilmavoimien virkaatekevänä päällikkönä ja kieltäytyi kenraalin arvosta.

Von Rosen kuoli somalisissien iskussa Ogadenin sodan aikana 13. heinäkuuta 1977 Godessa Etiopiassa. Hänet on haudattu Gulalen hautausmaalle Addis Abebaan.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Shaftel, David: The Black Eagle of Harlem Air & Space Magazine. 2008. Viitattu 8.4.2019. (englanniksi)
  2. von Rosen H. 2017, s. 110–111
  3. Spencer 2006, s. 173
  4. Von Rosen H. 2017, s. 163-164
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.