Delångersånin vesistö
Delångersånin vesistö (ruots. Delångersåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 45) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Delångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 008 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1]
Pääuoma muokkaa
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Delångersån, jonka nimi sen yläjuoksulla on Svågan. Joen kokonaispituus on 155 kilometriä ja laskee Itämereen noin 0,6 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[2][3][4][a]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljunganin vesistön (tunnus 42) ja Ljusnanin vesistön (tunnus 48) välissä, jossa on viisi pientä päävesistöä. Delångersånin vesistö on niistä suurin. Pisin yhteinen vedenjakaja sen kanssa on Ljusnanin vesistöllä, joka levittäytyy sen lounaispuolelle. Laskeutuessa kohti merenrannikkoa vaihtuu vedenjakajan taakse pieni Nianånin vesistö (tunnus 46). Delångersånin vesistön pohjoispuolella sijaitsee Ljunganin vesistö, joka alajuoksulle päin mennessä vaihtuu Harmångersånin vesistöksi (tunnus 44). Delångersånin joensuun ympäristössä sijaitsee mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (58,1 %), turve (7,9 %), kalliomaa (12,6 %), hiekka ja sora (2,5 %), multamaa (4,1 %), savimaa (1,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (78,5 %), soita ja kosteikkoja (3,6 %), viljelymaita (4,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,7 %) sekä joutomaita (1,8 %). Näiden lisäksi on 11,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia muokkaa
| Delångersånin/Iggesundsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Iggesundsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Ne vastaavat melko hyvin Delångersånin vesistön vesikertymiä ja niiden vaihteluita. Tilastojen mukaan vesistön keskivirtaama (MQ) on 18,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 57,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,56 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 19,1 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 45 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 7,6 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 61,5 m³/s on mitattu toukokuussa 2018 ja pienin 6,62 m³/s lokakuussa 2004. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun. Kevättulvan suhteellinen pienuus muuhun virtaamaan nähden johtuu jokien virtaamien säännöstelystä vesivoiman tarpeisiin.[3][5]
Vesivoima muokkaa
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 92 patoa, joista 22,3 % säännöstellään jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 2,49 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Delångersånin pääuomassa on 3 vesivoimalaitosta Lundströmmen, Forsså ja Strömbacka. Vesistön sivu-uomissa on vielä 9 voimalaa lisää:
- Iggesundsånissa on Iggesund, Järnfallet, Sliperifallet, Sågfallet ja Pappersfallet,
- Svåganissa on Hedvigsfors, Alsjö, Tvärforsen ja Skånsjön.
Voimaloiden yhteisteho on 21,6 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 95,4 gigawattituntia.[6]
Lähteet muokkaa
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Delångersån.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Delångersånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Delångersån (SE684051-157418) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2463–2484, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Iggesundsånin joki (Excel-lomake nro 14828), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Delångersån, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
