Danilo (jalkapalloilija, 1991)
Danilo Luiz da Silva, yleensä vain Danilo (s. 15. heinäkuuta 1991 Bicas, Brasilia) on brasilialainen jalkapalloilija. Hän on Euroopassa edustanut portugalilaista Portoa, espanjalaista Real Madridia, englantilaista Manchester Cityä ja elokuusta 2019 alkaen italialaista Juventusta. Hän on pelipaikaltaan oikea laitapuolustaja.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Danilo Luiz da Silva | ||
| Syntymäaika | 15. heinäkuuta 1991 | ||
| Syntymäpaikka | Bicas, Brasilia | ||
| Pelipaikka | oikea laitapuolustaja | ||
| Pituus | 184 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Juventus | ||
| Pelinumero | 6 | ||
| Junioriseurat | |||
| 2003–2009 | América | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2010 | América | 15 | (0) |
| 2010–2012 | Santos | 49 | (5) |
| 2012–2015 | Porto | 91 | (11) |
| 2015–2017 | Real Madrid | 41 | (3) |
| 2017–2019 | Manchester City | 34 | (4) |
| 2019– | Juventus | 67 | (3) |
| Maajoukkue | |||
| 2011 | Brasilia U20 | 15 | (2) |
| 2012 | Brasilia U20 | 4 | (1) |
| 2011– | Brasilia | 44 | (1) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 20. marraskuuta 2021.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Brasilia
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | Jalkapallo | |
Seurajoukkueura muokkaa
Danilo on América Mineiron junioriakatemian kasvatti, jonne hän liittyi ollessaan 12-vuotias. Hän teki ensiesiintymisensä seuran edustusjoukkueessa vuonna 2009. Toukokuussa 2010 Danilo siirtyi Brasilian suurseura Santosiin. Hän tuli suurimmassa osassa loppukauden otteluista vaihdosta kentälle, ollen näin joukkueen niin sanottu "super-vaihtomies". Vuoden 2011 puolella hän onnistui vakiinnuttamaan pelipaikkansa joukkueen avauskokoonpanossa ja vakuutti peliesityksillään muun muassa portugalilaisseurat Porton ja Benfican. Hän pelasi täydet minuutit kaikissa 14 ottelussa Santosin voittaessa Copa Libertadoresin 2011[1].
Kilpajuoksun puolustajasta voitti lopulta Porto, joka maksoi hänestä 13 miljoonan euron siirtokorvauksen.[2] Hänen sopimuksensa joukkueen kanssa ulottui kesäkuuhun 2016 asti.[3] Danilo esiteltiin portolaisseuran uutena pelaajana joulukuussa 2011 seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen.[4] Hän teki ensiesiintymisensä uudessa seurassaan 22. tammikuuta 2012 ottelussa Vitória de Guimarãesia vastaan.[5] Hän voitti Primeira Ligan mestaruuden 2012 ja 2013[1].
18. helmikuuta 2015 Mestarien liigan neljännesvälierien ensimmäisessä osaottelussa sveitsiläistä Baselia vastaan, Danilo tasoitti ottelun numeroihin 1–1 rangaistuspotkusta.[6] Toisessa osaottelussa Danilo loukkaantui törmättyään oman joukkueen maalivahtiin ja hänet vietiin kentältä pois ambulanssilla.[7]
6. maaliskuuta 2015 urheilulehti Marca uutisoi Porton ja Real Madridin päässeen sopimukseen Danilon siirtymisestä espanjalaisseuraan.[8] 31. maaliskuuta 2015 madridilaisseura vahvisti siirron ja sopimuksen pituudeksi muodostui kuusi vuotta.[9] Hänestä maksettiin 31,5 miljoonan euron siirtokorvaus.[10] Sopimus astui voimaan kaudella 2015–2016.
Danilo tuli vaihdosta kentälle Real Madridin voittoisassa Mestarien liigan loppuottelussa 2016. Realin päävalmentaja Zinédine Zidane ei antanut Danilolle paljoakaan peliaikaa kaudella 2016–2017. Jos ei oteta huomioon Primera Divisiónin ratkaisevaa päätöskierrosta ja Copa del Reyn puolivälieriä, Danilo jäi vaihtopenkille UEFA Super Cupissa sekä Mestarien liigan ja seurajoukkueiden MM-kilpailujen loppuottelussa.[11] Sivumennen sanottuna kausi oli Real Madridin seurahistorian menestyksekkäin. Joukkue voitti yhteensä neljä pokaalia Mestarien liigasta, Primera Divisiónista, MM-kilpailuista ja UEFA Super Cupista.[12]
23. heinäkuuta 2017 Danilo siirtyi englantilaisseura Manchester Cityyn viisivuotisella sopimuksella.[13] Hänestä maksettiin 30 miljoonan euron siirtokorvaus, jonka lisäksi summaan voidaan lisätä lisäkorvaus menestymisen mukaan.[14] Hän pelasi 23 ottelussa, näistä 13 avauskokoonpanossa, Cityn voittaessa Valioliigan mestaruuden kaudella 2017–2018. Hän voitti samalla kaudella myös Englannin liigacupin. Seuraavalla kaudella City voitti kansallisen triplamestaruuden ja Danilo sai vastuuta etenkin cup-otteluissa. Valioliigassa hän pelasi 11 ottelussa.[1]
Maajoukkueura muokkaa
Danilo pelasi kaikki ottelut Brasilian voittaessa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden 2011. Lontoon olympialaisissa 2012 hän pelasi Brasilian hopeajoukkueen neljässä ensimmäisessä ottelussa. Välierässä ja loppuottelussa hän oli vaihdossa.[1]
Danilo pelasi ensimmäisen ottelunsa Brasilian A-maajoukkueessa ystävyysottelussa Argentiinaa vastaan syyskuussa 2011. Ensimmäisen arvokilpailuottelunsa hän pelasi MM-kilpailuissa 2018 Sveitsiä vastaan. Se jäi lonkkavamman vuoksi hänen kisojen ainoaksi ottelukseen. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki marraskuussa 2019 ystävyysottelussa Etelä-Koreaa vastaan.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Danilo (jalkapalloilija, 1991) Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ FC Porto compra brasileiro Danilo ao Santos por 13 milhões de euros TSF. Viitattu 14.3.2015. (portugaliksi)
- ↑ Comunicado FC Porto. Viitattu 22.2.2012. (portugaliksi)
- ↑ Danilo arrives at Porto from Santos (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Na estreia de Danilo, Porto vence e seca Benfica para virar líder Terra. Viitattu 14.3.2015. (portugaliksi)
- ↑ Danilo earns Porto late draw at dogged Basel UEFA. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Porto's Danilo 'Awake and Conscious' in Hospital Bleacher Report. Viitattu 20.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Danilo, al Madrid por 20 millones Marca. Viitattu 14.3.2015. (espanjaksi)
- ↑ Comunicado Oficial: Danilo Real Madrid. Viitattu 1.4.2015. (espanjaksi)
- ↑ Danilo ya es del Madrid Marca. Viitattu 1.4.2015. (espanjaksi)
- ↑ Kilpeläinen, Juuso: Lehti: Juventus on saattanut löytää Dani Alvesin korvaajan Real Madridista Laliiga.com. 28.6.2017. ”Danilo ei saanut päättyneellä kaudella paljoakaan vastuuta. Lukuun ottamatta La Ligan ratkaisevaa päätöskierrosta ja Copa del Reyn puolivälieriä, Zinédine Zidane jätti Danilon penkille kaikissa tärkeimmissä kamppailuissa.” Viitattu 5.7.2017.
- ↑ Leal, Antonio M.: The best season in history Realmadrid.com. 8.6.2017. Madrid, Espanja: Real Madrid Club de Fútbol. ”Real Madrid won four titles for the first time in their 115-year history.” Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Oficial: Danilo se va al Manchester City Marca. Viitattu 23.7.2017. (espanjaksi)
- ↑ Acuerdo cerrado: Danilo firma cinco temporadas con el City Marca. Viitattu 23.7.2017. (espanjaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Danilon tilastot Soccerway-sivustolla (englanniksi)
1 Szczęsny | 2 De Sciglio | 3 Bremer | 4 Gatti | 5 Locatelli | 6 Danilo | 7 Chiesa | 9 Vlahović | 10 Pogba | 11 Kostić | 12 Alex Sandro | 14 Milik | 16 McKennie | 17 Iling-Junior | 18 Kean | 20 Miretti | 21 Fagioli | 22 Weah | 23 Pinsoglio | 24 Rugani | 25 Rabiot | 27 Cambiaso | 36 Perin | 41 Nicolussi Caviglia | Valmentaja: Allegri
1 Alisson | 2 Thiago Silva | 3 Miranda | 4 Geromel | 5 Casemiro | 6 Filipe Luís | 7 Douglas Costa | 8 Renato Augusto | 9 Gabriel Jesus | 10 Neymar | 11 Coutinho | 12 Marcelo | 13 Marquinhos | 14 Danilo | 15 Paulinho | 16 Cássio | 17 Fernandinho | 18 Fred | 19 Willian | 20 Firmino | 21 Taison | 22 Fagner | 23 Ederson | Valmentaja Tite
1 Alisson | 2 Danilo | 3 Thiago Silva | 4 Marquinhos | 5 Casemiro | 6 Alex Sandro | 7 Paquetá | 8 Fred | 9 Richarlison | 10 Neymar | 11 Raphinha | 12 Weverton | 13 Dani Alves | 14 Militão | 15 Fabinho | 16 Alex Telles | 17 Bruno Guimarães | 18 Gabriel Jesus | 19 Antony | 20 Vinícius Júnior | 21 Rodrygo | 22 Éverton Ribeiro | 23 Ederson | 24 Bremer | 25 Pedro | 26 Martinelli | Valmentaja Tite