Antiikin Khalkidike
Khalkidike (m.kreik. Χαλκιδική, Khalkidikē, lat. Chalcidice) viittasi antiikin aikana aina vain osaan niemimaasta, joka nykyisin tunnetaan sen mukaan Chalkidikín niemimaana. Khalkidike samoin kuin muu osa niemimaasta oli merkittävää kreikkalaisten siirtokuntien aluetta 700- ja 600-lukujen eaa. taitteesta lähtien. Khalkidiken liitto oli 300-luvulla eaa. Khalkidiken kaupunkien muodostama poliittinen ja puolustusliitto. Vuosisadan aikana koko niemimaa tuli osaksi Makedonian valtakuntaa.[1][2]
Maantiede
muokkaaKhalkidikeen luettiin antiikin aikana vain niemimaan keskiosa. Siihen eivät kuuluneet ainakaan alun perin niemimaan länsiosan Anthemus, Krusis ja Bottike, eivätkä itärannikon androslaiset siirtokunnat Akanthos ja Stageira. Niemimaan eteläosan kolmesta niemestä (lännestä itään) Pallene, Sithonia ja Akte eli Athos ainoastaan keskimmäinen eli Sithonia luettiin mahdollisesti joko kokonaan tai osittain Khalkidiken alueeseen ainakin myöhemmässä vaiheessa. Merkittävä Olynthoksen kaupunki oli alun perin Bottiken aluetta, mutta klassiselta kaudelta lähtien Khalkidikea. Niemimaan juuri oli pääosin Mygdoniaa, mutta sitä ei tässä lueta osaksi niemimaata.[1][2]
Niemimaan alueellinen tilanne vastasi siis tilannetta Peloponnesoksen niemimaalla, joka jakautui aina useisiin erillisiin alueisiin. Khalkidiken tapauksessa alue käsitetään usein helposti yhdeksi alueelliseksi, poliittiseksi yms. kokonaisuudeksi, mutta antiikin kontekstissa tämä voidaan nykytutkimuksen valossa nähdä virheenä.[1]
Antiikin aikana Pallenen ja Sithonian välinen lahti tunnettiin nimellä Toronenlahti tai Mekybernanlahti, ja Akten ja Sithonian välinen lahti nimellä Singoksenlahti. Niemimaan korkein vuori Athos tunnettiin tällä nimellä jo antiikin aikana, ja usein nimeä käytettiin myös koko Akten niemestä. Toiseksi korkein vuori tunnettiin nimellä Kissos (nyk. Chortiátis).[2] Seudun merkittäviin kulttipaikkoihin lukeutui Zeus Ammonin pyhäkkö.[3]
Kaupungit
muokkaaPolikset
muokkaa
Khalkidiken niemimaan polikset eli kaupunkivaltiot varsinainen Khalkidike ja muut alueet mukaan lukien olivat (osan sijainti on epävarma tai kokonaan tuntematon):[4]
|
Varsinainen Khalkidike tai |
Itärannikko |
Muita kaupunkeja
muokkaaNiemimaan muita kaupunkeja olivat:
Historia
muokkaaKhalkidikeksi kutsuttu alue ja koko niemimaa luettiin alun perin osaksi Traakiaa.[1] Kreikkalaiset perustivat alueelle siirtokuntia 700- ja 600-lukujen eaa. taitteesta lähtien. Alueen katsotaan usein saaneen nimensä Euboian Khalkiin kaupungista, joka oli yksi merkittävimpiä siirtokuntien perustajia niemimaalla. Khalkislaisten ensimmäisenä siirtokuntana seudulla on pidetty Toronea Sithonian niemellä. Lähes kaikki niemimaan siirtokunnat olivat joonialaisia. Siirtokuntia seudulle perustivat Khalkiin lisäksi myös ennen kaikkea Andros ja Eretria.[1][2] Korintin perustama Poteidaia oli niemimaan ainoa doorilainen siirtokunta.[5]
400-luvulla eaa. Herodotos ja Thukydides eivät vielä tunteneet niemimaata millään yhdellä tietyllä nimellä, vaan viittasivat siihen traakialaisena maana, joko tarkoittaen niemimaata tai koko Egeanmeren pohjoisrannikkoa aina Hellespontokselle saakka. Tämä on merkittävää siksi, että Thukydides oli itse johtanut sotatoimia alueella peloponnesolaissodassa, joten hänen tietämättömyydestään voidaan päätellä suurella varmuudella, ettei niemimaalla ollut vielä tuolloin omaa nimeä. Thukydides käyttää nimeä ”Khalkidike”, mutta aina tavalla, joka osoittaa sen viittaavan vain osaan niemimaasta.[1] Khalkidikelaisiin viitattiin antiikin aikana etnonyymillä Khalkideus (Χαλκιδεύς).[2]
400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien aikaan koko niemimaa oli persialaisten valtaamana.[2] Kserkses kaivautti Akten niemen poikki niin kutsutun Kserkseen kanavan osana vuoden 480 eaa. hyökkäystä edeltäneitä valmisteluja.[6] Salamiin meritaistelun vuonna 480 eaa. jälkeen Olynthos ja Poteidaia kapinoivat persialaisia vastaan. Persialaiset vetäytyivät vuonna 479 eaa. Kapinoineen Olynthoksen persialaiset luovuttivat Toronen asukkaille ja muille khalkidikeläisille, jolloin siitä tuli osa Khalkidikeen aluetta tuossa vaiheessa.[2]
400-luvun eaa. loppupuolen peloponnesolaissodan aikana suuri osa Khalkidiken samoin kuin koko niemimaan poliksista kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Osa kaupungeista kapinoi Ateenaa vastaan vuonna 432 eaa. 300-luvulla eaa. varsinaisen Khalkidiken alueen polikset muodostivat Khalkidiken liiton. Se laajeni alueeltaan huomattavasti ajan kuluessa, ja oli huipussaan noin vuonna 380 eaa. Tuolloinkaan siihen ei kuulunut koko niemimaa. Liiton hallitseva kaupunki oli Olynthos. Khalkidike ja muu niemimaa tulivat osaksi Makedonian valtakuntaa Filippos II:n valloitusten myötä 300-luvun eaa. puolessa välissä.[1][2]
Makedonian vallan aikana niemimaan alue kukoisti, ja sinne perustettiin uusia kaupunkeja, kuten Kassandreia, Uranopolis ja Antigoneia. Thessaloniken kaupunki perustettiin aivan niemimaan juureen. Vuonna 168 eaa. alueesta tuli muun Makedonian mukana osa Rooman valtakuntaa.[3]
Myöhempinäkään ainoina Strabonilla, Pliniuksella, Ptolemaioksella ja Stefanos Byzantionlaisella nimi ”Khalkidike” ei vielä viittaa koko niemimaahan. Ptolemaioksella nimen alle lukeutuu kuitenkin jo aiempaa enemmän alueita; siihen kuuluvat myös Sithonian itärannikko, koko Akte eli Athos, Akanthos ja pääosa niemimaan itärannikosta Stageira lukuun ottamatta.[1][2]
Nimen ”Khalkidike” käyttö koko niemimaasta esiintyy ensimmäisen kerran kartoissa vasta 1700-luvulla, ja se yleistyi 1800-luvulla. Lopullisesti nimi vakiintui tarkoittamaan koko niemimaata Chalkidikín prefektuurin perustamisen myötä sen jälkeen, kun Makedonia oli liitetty Kreikkaan vuonna 1912.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Chalcidice”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Halkidiki History Greeka.com. Viitattu 19.2.2017.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Wilson, Nigel: Encyclopedia of Ancient Greece, s. 153. Routledge, 2013. ISBN 1136787992 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lendering, Jona: Xerxes' Canal across the Athos Livius.org. Viitattu 6.4.2022.