Afytis
Afytis (m.kreik. Ἄφυτις, myös Ἄφυτος, Afytos, Ἀφύτη, Afytē; lat. Aphytis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pallenen niemellä Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kassándran kunnan Áfytoksen kylän paikalla.[4][5][6]
| Afytis | |
|---|---|
| Ἄφυτις | |
 Afytiin lähellä sijainneen Dionysoksen ja nymfien pyhäkön rauniot nykyisessä Kallithéassa. |
|
| Sijainti | |
  Afytis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Áfytos, Kassándra, Chalkidikí, Keski-Makedonia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 700-luku eaa.– |
| Huippukausi | 400–300-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pallene, Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaAfytiin kaupunki sijaitsi Pallenen niemen (nyk. Kassándra) itärannikolla Toronenlahden rannalla.[3][6][7] Niemi on läntisin nykyisin Chalkidikína tunnetun niemimaan niemistä, mutta antiikin aikana se ei kuulunut Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on saanut nykyisen nimensä.[8] Afytiistä pohjoiseen sijaitsi Poteidaia ja kaakkoon Neapolis. Kaupungista lounaaseen niemen toisen puolen rannalla sijaitsi Sane.[6]
Afytiin kaupunki sijoitetaan siitä nimensä ottaneen nykyisen Áfytoksen kylän paikalle.[4][5] Kaupungilla oli satama, joka on nykyisin liettynyt umpeen.[9] Afytiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Aristoteles huomioi, että afytislaisilla oli kullakin vain vähän viljelymaata,[10] toisin sanoen kaupungin alue oli ilmeisesti pieni suhteessa sen väkilukuun.[1] Afytislaisilla oli kaupunkinsa lisäksi kylä nimeltä Khytropolis, joka sijaitsi oletettavasti kaupunkivaltion alueella.[1]
Historia
muokkaaAfytis oli Euboian Eretriasta tulleiden asuttajien perustama siirtokunta, joka perustettiin geometrisen kauden lopulla 700-luvulla eaa.[5] Herodotoksen mukaan Afytis oli yksi kaupungeista, joka antoi joukkoja ja laivoja Kserkseen käyttöön hänen vuoden 480 eaa. hyökkäyksessään Kreikkaan.[2][7]
Afytis tunnettiin antiikin aikana erityisesti Zeus Ammonin pyhäköstä ja sen oraakkelista, joka on ollut olemassa viimeistään klassisella kaudella 400-luvulla eaa.[5] Afytis löi omaa foinikialaisen standardin mukaista hopearahaa 400-luvulla eaa. ja pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1] Rahoissa esiintyy Zeus Ammonin pää.[2][3]
.jpg)
.jpg)
400-luvulla eaa. Afytis kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 452/451–415/414 eaa.[1] Afytis pysyi Ateenan uskollisena liittolaisena, siinä missä seudun muut kaupungit kapinoivat vuonna 432 eaa. Ateenaa vastaan, ja se toimi mainittuna vuonna ateenalaisten tukikohtana. Spartalaiset piirittivät Afytista Lysandroksen johdolla vuonna 405/404 eaa., mutta luopuivat yrityksestä: Pausanias kertoo, että Zeus Ammon ilmestyi Lysandrokselle unessa ja kehotti häntä lopettamaan piirityksen.[1][7][9]
Afytiin valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot. Aristoteleen mukaan kaupungin kansalaisuuden ehtona oli 300-luvulla eaa. tietty varallisuustaso, mutta se oli niin alhainen, että köyhätkin täyttivät vaatimuksen.[1][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Afytaios (Ἀφυταῖος), Afytieus (Ἀφυτιεύς), Afyteus (Ἀφυτεύς) ja Afytēsios (Ἀφυτήσιος).[3]
Makedonian Filippos II saattoi tuhota Afytiin vuonna 348 eaa. muiden niemimaan kaupunkien tavoin.[9] Hellenistisellä kaudella Afytis oletettavasti liitettiin synoikismoksessa Poteidaian paikalle perustettuun Kassandreiaan.[1] Kaupunki säilyi kuitenkin olemassa, ja Strabon mainitsee sen ensimmäisellä vuosisadalla jaa. yhtenä Pallenen niemen viidestä kaupungista; muut olivat Kassandreia, Mende, Sane ja Skione.[9][7] Myös Afytiin Zeus Ammonin oraakkeli toimi aina roomalaiselle kaudelle saakka.[5]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Nykyisestä Áfytoksesta on löydetty kaupungin jäänteitä 700-luvulta eaa. klassiselle kaudelle. Afytiin kaupunki on ollut linnoitettu muurein, jotka ajoitetaan klassiselle kaudelle. Löydöksiin lukeutuu myös 500–400-luvuille eaa. ajoitettuja hautoja.[1]
Afytis tunnettiin ennen kaikkea sen lähellä sijainneesta Zeus Ammonin pyhäköstä.[3][11] Sen rauniot sijaitsevat nykyisessä Kallithéan kylässä Áfytoksesta noin 2,5 kilometriä eteläkaakkoon. Pyhäkköön kuului doorilaista tyyliä edustanut temppeli, joka ajoitetaan 300-luvun eaa. jälkimmäiselle puoliskolle.[1][5]
Heti pyhäkön lounaispuolella sijaitsi Ksenofonin mainitsema Dionysokselle ja nymfeille omistettu pyhäkkö. Se oli Zeus Ammonin pyhäkköä varhaisempi ja ajoitetaan 400-luvulle eaa. Pyhäkköön liittyi tippukiviluola. Ksenofon kertoo, että Spartan kuningas Agesipolis halusi itsensä siirrettävän Dionysoksen pyhäkköön ennen kuolemaansa, haavoituttuaan vakavasti Toronea piirittäessään vuonna 381 eaa.[1][3][5][9][12]
Afytiin pyhäköt tuhottiin 300-luvulla ja niiden paikalle rakennettiin basilikakirkko.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”563. Aphytis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”APHYTIS Chalkidike, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Aphytis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Aphytis Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b c d e f g h Aphytis (Chalkidike) 19 Aphytos - Άφυτις ToposText. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b c ”50 D4 Aphytis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c d Herodotos: Historiateos 7.123: Thukydides: Peloponnesolaissota 1.64; Strabon: Geografika VII s. 330.
- ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7
- ↑ a b c d e Afytis Greek Travel Pages. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b Aristoteles: Politiikka 1319a14–19.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lysandros 20; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.18.3; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἄφυτις.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 5.3.19.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afytis Wikimedia Commonsissa
