Kleonai (Akte)
Kleonai (m.kreik. Κλεωναί, Kleōnai, lat. Cleonae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[1][2][3] Se sijoitetaan niemen länsirannikolle lähelle nykyistä Xiropótamoksen luostaria.[4]
| Kleonai | |
|---|---|
| Κλεωναί | |
 Kleonain kaupungin paikkaa, nykyisen Xiropótamoksen luostarin aluetta. Luostari keskellä, taustalla häämöttää myös Dáfnin satama. |
|
| Sijainti | |
  Kleonai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Xiropótamoksen luostari ja Dáfni, Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akte, Traakia |
Maantiede muokkaa
Kleonai sijaitsi Akten niemellä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Áthos ja joka on Chalkidikín niemimaan kolmesta niemestä itäisin.[3][5][6] Antiikin aikana Aktea ei vielä luettu Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on myöhemmin saanut nimensä, vaan se luettiin yleisemmin vain osaksi Traakiaa.[7] Kaupunki sijoitetaan nykyisten Xiropótamoksen luostarin ja Athoksen itsehallintoalueen pääsataman Dáfnin välille.[2][4][6]
Kleonain kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Samalla rannikolla pohjoiseen sijaitsi Thyssoksen kaupunki.[3]
Historia muokkaa
Kleonain historiasta tiedetään vain vähän. Aristoteleen mukaan sen perustivat Khalkiista tulleet siirtokuntalaiset. Strabonin mukaan sen, samoin kuin muiden Akten kaupunkien, alkuperäisiä asukkaita olisivat kuitenkin olleet Lemnokselta tulleet pelasgit. Thukydideen mukaan kaupungin väestö koostui myöhemmin klassisella kaudella osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista eli barbaareista, ja sen väestö oli kaksikielistä.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kleōnaios (Κλεωναῖος).[3]
Kleonain tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa.[1] Se vaikuttaa kuitenkin olleen vahvempien naapureidensa, joko Thyssoksen tai Dionin, alaisuudessa. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kleonai kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 434/433–429/428 eaa.[1][2] Peloponnesolaissodassa Kleonai oli aluksi Ateenan puolella, mutta vaihtoi Spartan puolelle Brasidaan yllytyksestä vuonna 424/423 eaa. Kleon sai ilmeisesti palautettua kaupungin takaisin Ateenan valtaan. Tämän jälkeen kaupungin merkitys väheni, ja myöhemmissä lähteissä se esiintyy vain maantieteellisissä maininnoissa.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Kleonain paikkaa ei ole tunnistettu arkeologisesti, eivätkä kaivaukset alueella ole mahdollisia, mutta Xiropótamoksen luostarin läheltä on löydetty joitakin antiikin aikaisia rakennusjäänteitä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”580 Kleonai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KLEONAI Chalkidike, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Cleonae (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Kleonai Pleiades. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.22; Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109; Strabon: Geografia VII.331; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.10.
- ↑ a b Lilios, Loukas K.: Mount Athos. Pilgrimage to ”The Garden of Virgin Mary”, s. 176. 3. edition. ”Lilios” Publications, 2019. ISBN 978-618-884252-1-7.
- ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7.