Centroplacaceae
Centroplacaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.
| Centroplacaceae | |
|---|---|
 Bhesa indica |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Centroplacaceae Doweld & Reveal |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat puita, joiden kukinto on haaroittunut. Kukassa on viisi hedettä, jotka sijaitsevat kohdakkain verholehtien kanssa. Emin vartalo on harittavahaarainen ja luotit hieman laajentuneita. Siemenaiheet ovat parittain. Hedelmä on selkäluomainen kota, jonka kussakin lokerossa on vain yksi siemen, jossa on vaippa eli arillus. Alkio on lyhyt.[1]
Levinneisyys muokkaa
Heimon lajit kasvavat Länsi-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa saaristoineen.[1]
Luokittelu muokkaa
Centroplacaceae muodostaa yhdessä vesirikkokasvien (Elatinaceae) ja akerolakasvien (Malpighiaceae) kanssa yhteisen kladin eli evoluutiohaaran, jossa kukkaperät ovat nivelikkäitä ja hedelmä on verhiön suojaama. Kladin iäksi arvioidaan (109.4–)102.1(–93.3) miljoonaa vuotta.[1]
Centroplacaceae koostuu kahdesta suvusta ja kuudesta lajista, joiden erilaistuminen lienee alkanut noin (94.3–)63.7(–35.1) miljoonaa vuotta sitten.[1]
1. Centroplacus glaucinus on ainoa laji suvussaan ja kasvaa Länsi-Afrikassa varsin pienellä alueella. Se on ainavihanta puu, jonka lehdet ovat kahdessa rivissä, korvakkeellisia ja sahalaitaisia. Kasvi on kaksikotinen, ja kukat ovat pieniä ja sijaitsevat haarovissa kukinnoissa. Hedekasvin kukissa on liuskainen mesiäinen hetiön ulkopuolella, viisi hedettä ja emiön jäänne; heteiden lokerositeet ovat hyvin kehittyneet ja ponnet avautuvat kahdella kärkiraolla. Emikasvin kukat ovat teriöttömiä ja niissä on vähäpätöiset joutoheteet sekä yhdislehtinen, kolmesta emilehdestä muodostunut sikiäin. Hedelmä on kota ja avautuu tyvestä.[1]
2. Bhesa-suvussa on viisi ainavihantaa ja sienijuurellista puulajia Intialais-malaijilaisella alueella. Lehtiasento on kierteinen, ja lehdet ovat ehyitä ja isokorvakkeisia. Pikkusuonet ovat tiheän tikapuumaisesti sivusuonten välissä; ruoti on kärjestään turvonnut. Kukinto on terttumainen, kukat pieniä ja huomaamattomia; niissä on kierteislehtinen teriö, mesiäinen ja kahden emilehden muodostama yhdislehtinen sikiäin, jossa siemenaiheet ovat pohjaistukassa. Hedelmä on liiteluomainen ja kaksiliuskainen, siemenet vaipallisia.[1]
Aikaisemmin Centroplacus on sijoitettu Pandaceae-heimoon tai väliaikaisesti tyräkkikasveihin (Euphorbiaceae) ja Bhesa-sukua on pidetty kelasköynnöskasveihin (Celastraceae) kuuluvana.[1]
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Levinneisyyskartta, Centroplacus Länsi-Afrikassa (sininen täplä): http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Bhesa.gif
- Centroplacus, kuva: http://www.plantgenera.org/taxa.php?id_taxon=4217&lay_out=1&hd=1&group=0
- Bhesa, kuvia: http://www.asianplant.net/Centroplacaceae/Bhesa_robusta.htm
