Bruselloosi
Bruselloosi (brusellosis) on Brucella-bakteerien aiheuttama infektiotauti. Useat Brucella-bakteerit voivat tarttua ihmiseen suoraan kotieläimistä tai näiden maidosta.
| Bruselloosi | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A23 |
| ICD-9 | 023 |
| MedlinePlus | 000597 |
| MeSH | D002006 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Tautia on tavattu Suomessa vain ulkomailta tulleina yksittäistapauksina; Euroopassa sitä kuitenkin esiintyy ainakin Espanjassa, Turkissa ja Kreikassa.
Eläinlääketieteessä eläinten bruselloosista käytetään yleensä nimityksiä luomistauti ja luomatauti, koska se johtaa elinkelvottoman sikiön syntymiseen ennenaikaisesti. Suomessa luomistautia todettiin viimeksi vuonna 1960. Luomistauti tunnetaan monissa kielissä nimellä Bangin tauti tanskalaisen eläinlääkärin ja Brucella abortus -bakteerin löytäjän Bernhard Bangin mukaan[1].
Ihmisillä
muokkaaIhmisen bruselloosin aiheuttaa Brucella abortus. Bakteeri aiheuttaa elimistöön päästyään voimakasta kuumeilua, imusolmukkeiden, pernan ja maksan laajenemista sekä luusto-, keskushermosto-, sydän- keuhko- ja virtsaoireita.
Oireet
muokkaaBruselloosi itää 5–35 vuorokautta, minkä jälkeen sen oireina ovat eri puolilla kehoa suurentuneet imusolmukkeet, selkä- ja päänsärky sekä pahoinvointi. Hoitamattomana tauti voi kroonistua tai johtaa jopa kuolemaan.
Diagnosointi
muokkaaBruselloosia on syytä epäillä, kun potilaalla on selittämätön kuumetauti ja hän on ulkomailla ollessaan nauttinut pastöroimatonta maitoa tai juustoa taikka koskenut eläimeen. Diagnoosi tehdään viljelemällä verestä tai määrittämällä seerumista brusellan vasta-aineet.
Hoito
muokkaaBruselloosia hoidetaan mikrobilääkkeillä. Aikuisilla käytetään doksisykliinin rinnalla joko gentamysiiniä, streptomysiiniä, siprofloksasiinia tai rifampisiinia, lapsilla sulfatrimetopriimia ja gentamysiiniä. Epäilytapauksissa yleislääkärin on aina syytä konsultoida infektiolääkäriä.
Eläimillä
muokkaaBrucella-bakteerilla on useita, eri eläimiin tarttuvia serotyyppejä. Luomistautia esiintyy naudoilla (B. abortus, ihmisillä bangintauti), lampailla ja vuohilla (B. melitensis, ihmisillä maltankuume), sioilla (B. suis, tarttuu myös ihmiseen) ja koirilla (B. canis, tarttuu myös ihmiseen). Lampailla esiintyvä B. ovis aiheuttaa pässin lisäkivestulehdusta.[2]
Ehkäiseminen
muokkaaBrucellan leviämistä voidaan torjua maidon pastöroinnilla ja tartuntavaaran olemassa ollessa desinfiointiaineiden käyttämisellä.[2]
Lähteet
muokkaa- Olli Simonen: Kodin uusi Lääkärikirja. Valitut Palat, 2006. ISBN 951-584-667-6
- Elintarviketurvallisuusvirasto: Tietoa nautojen luomisten syistä (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ Bernhard Bang Store norske leksikon. 21.4.2023. Viitattu 19.8.2024. (norjaksi)
- ↑ a b Eläintautien torjuntayhdistys: Bruselloosi, viitattu 17.1.2011
Aiheesta muualla
muokkaa- Bruselloosi eli luomistauti (Arkistoitu – Internet Archive), Evira
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Brucellosis (englanniksi)
- Mayo Clinic: Brucellosis (englanniksi)