Vjazma-Brjanskin kaksoistaistelu

(Ohjattu sivulta Brjanskin taistelu)
Vjazma-Brjanskin kaksoistaistelu
Osa Moskovan taistelua ja toisen maailmansodan itärintamaa
Päivämäärä:

30. syyskuuta – 21. lokakuuta 1941

Paikka:

Brjanskin ja Vjazman ympäristö, Neuvostoliitto

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

 Neuvostoliitto

Komentajat

Saksa Fedor von Bock

Neuvostoliitto Andrei Jeremenko
Neuvostoliitto Semjon Timošenko
Neuvostoliitto Georgi Žukov

Vahvuudet

1 500 000 sotilasta

ei tiedossa

Tappiot

ei tiedossa

80 000 kaatunutta
663 000 vangittua

Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
Barbarossa (1. Harkova · Kiova · Sevastopol · Leningrad · Rostov · Moskova) · Talvioffensiivi (Demjansk · 2. Harkova) · Sininen (Voronež · Stalingrad) · 3. Harkova · Kursk · 4. Harkova · Korsun · Krim · Narva · Bagration · Varsovan kansannousu · Budapestin piiritys · Veiksel–Oder · Itä-Preussi · Berliini

Vjazma-Brjanskin kaksoistaistelu oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu, jonka tavoitteena oli eteneminen Moskovaan.

Operaatio Taifuunin tavoitteena oli tuhota neuvostoliittolaisten viimeiset taistelukelpoiset joukot Moskovan edustalla ja saada Neuvostoliitto romahtamaan[1].

JoukotMuokkaa

SaksaMuokkaa

Sotamarsalkka Fedor von Bockin johtama Keskustan armeijaryhmä sisälsi seuraavat voimat [2][3]

NeuvostoliittoMuokkaa

[4]

TavoiteMuokkaa

Tuhota Moskovan edustalla olevat venäläiset joukot ja avata tie Moskovaan.selvennälähde?

Taistelujen kulkuMuokkaa

 
Vjasma-Brjanskin taistelu

Hyökkäyksen aloitti 30. syyskuuta Guderianin 2. panssariryhmä. Sillä oli pisin matka edettävänä ja tavoitteena Orelin alue.[5] Jo 3. lokakuuta joukot olivat edenneet Oreliin, noin 200 kilometriä. Neuvostoliiton 13. armeija joutui väistymäänselvennä. Kaupunki oli täysin valmistautumaton[6], muun muassa raitiovaunut ajoivat reittejään panssarivaunujen saapuessa sinne.[7]selvennä Etenevät joukot motittivat kolme armeijaa, joissa oli yhteensä 26 divisioona, kahteen mottiin Brjanskin molemmin puolin.lähde?

Hoepnerin 4. panssariryhmä liittyi hyökkäykseen 2. lokakuuta ja eteni Roslavin alueelta kohti Moskovaa. Samaan aikaan Hothin 3. panssariryhmä lähti liikkeelle pohjoisempana. Panssariryhmät 3 ja 4 kohtasivat toisensa 7. lokakuuta Vjasmassa. Mottiin oli jäänyt kuusi armeijaa, 55 divisioonaa.lähde?

10. lokakuuta puna-armeijan joukkojen johtoon nimitettiin kenraali Žukov[8].

LopputulosMuokkaa

Saksalaiset voittivat venäläiset täydellisestiselvennä. Sotavankeja saatiin 663 000, lisäksi tuhottiin/vallattiin 5 000 tykkiä ja 1 200 panssaria.[9][10][11][12][13]

LähteetMuokkaa

  • Paul Carell: Marssi Venäjälle. Gummerus, 1964. ISBN 951-20-6478-2.
  • Konstantin Rokossovski: Sotilaan velvollisuus. Progress, 1982.
  • John Killen: Luftwaffe. WSOY, 1969.
  • William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II. Gummerus, 2001. ISBN 951-20-4601-6.
  • Alan Clark: Barbarossa. Quill, 1965. ISBN 0-688-04268-6.
  • Peter McCarthy&Mike Syron: Panzerkrieg. Robinson, 2002. ISBN 1-84119-800-5.
  • Guido Knopp: Wehrmacht. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-9111-9.
  • Theodor Plievier: Moskova. WSOY, 1965.
  • Kurt von Tippelskirch: Toisen maailmansodan historia 1-4. WSOY, 1962.

ViitteetMuokkaa

  1. Shirer II, s.263
  2. Carell s.132-139
  3. McCarthy-Syron s.110-111
  4. Clark s.148
  5. v.Tippelskirch 2, s.379
  6. Rokossovski s.58-59
  7. Knopp s. 116
  8. Rokossovski s.67
  9. Carell s. 140
  10. McCarthy-Syron s.111
  11. v.Tippelskirch 2, s.382
  12. Knopp s. 117
  13. Shirer II s.263
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Taistelukuvaus pintapuolinen ja ainoastaan saksalaisten toimintaan keskittyvä.