Bossa nova
Bossa nova on brasilialaisen musiikin lajityyppi. Se kehittyi 1950-luvulla Brasilian sambasta, afroamerikkalaisesta jazzista ja klassisesta musiikista. Antônio Carlos Jobimin katsotaan olevan yksi tärkeimmistä bossa novan kehittäjistä. Hänen katsotaan kehittäneen pitkälti bossa novan melodisen tyylin. João Gilberto sen sijaan suodatti parhaat elementit sambasta rytmiin, ja Vinícius de Moraesin vahvuutena olivat monien kappaleiden sanoitukset. Bossa nova on sambaa harmonisempaa, eikä lyömäsoittimilla ole siinä yhtä keskeistä asemaa. Kappaleiden sanat ovat portugaliksi. Yleisimmät soittimet bossa novassa ovat nylonkielinen akustinen kitara, jota soitetaan sormin, piano, sähköiset koskettimet, rummut ja akustinen basso. Se on rytmikkäämpää kuin klassinen musiikki ja yleensä vähemmän improvisoitua kuin jazz, vaikkakin tyyli on saanut paljon vaikutteita jazzista. Bossa nova oli suosittua nuorten muusikoiden ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.[1] Bossa novan kautta kesti vain kuusi vuotta Rio de Janeiron eteläpuolella (1957–1963), mutta se laajensi jazzstandardien valikoimaa.
| Bossa nova | |
|---|---|
| Alkuperä | samba, jazz, blues, choro |
| Alkuperämaa | Brasilia |
| Kehittymisen ajankohta |
1950-luvun loppu |
| Tyypillisiä soittimia |
kitara, akustinen kitara, piano, sähköurut, akustinen bassokitara, rummut |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
tropicalismo, Música Popular Brasileira |
LevinneisyysMuokkaa
Bossa nova on laajalti tunnettu Brasiliassa sekä myös merkittävästi Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa, Japanissa ja Filippiineillä.
Alkuperä ja historiaMuokkaa
Bossa novan musikaalinen tyyli kehittyi sambasta. Se sai myös afroamerikkalaisen jazz-tyylin vaikutteita. Bossa nova kehittyi Brasiliassa, kun Elizete Cardoso levytti ”Chega de Saudade” -kappaleen Cancão de Amor Demais LP-levyllä. Sävellys perustui Vinicius de Moraesin runoihin ja Antônio Carlos Jobimin musiikkiin. Gilberto esitti laulun pian levyn ilmestymisen jälkeen. Gilberton suositut esiintymiset ja elokuva Musta Orfeus (1959) toivat bossa novalle kuuluisuutta ja tulivat suosituiksi Brasiliassa sekä Latinalaisessa Amerikassa, josta se levisi Pohjois-Amerikkaan yhdysvaltalaisten jazzmuusikoiden vierailuiden mukana. Charlie Parkerin ja Stan Getzin levytykset yhdessä Getz/Gilberto-levyn ja lukuisten kuuluisten jazzesittäjien (kuten Ella Fitzgerald ja Frank Sinatra) levytysten kanssa vahvistivat bossa novan kuuluisuutta ja johtivat maailmanlaajuiseen boomiin vuoden 1963 aikana.
Jobimin 1962 säveltämästä ”Garota de Ipanemasta” (Ipaneman tyttö) tuli Astrud Gilberton laulamana maailmanlaajuinen hitti ja bossa novan tunnetuin kappale, kun Stan Getz levytti sen yhdessä João Gilberton kanssa albumille Getz/Gilberto (1963).
Bossa nova -muusikkojaMuokkaa
- João Gilberto
- Antônio Carlos Jobim
- Vinícius de Moraes
- Bogdan Plech
- Astrud Gilberto
- Bebel Gilberto
- Chico Buarque
- Celso Fonseca
- Luiz Bonfá
- Nara Leão
- Elis Regina
- Oscar Castro Neves
- Carlos Lyra
- Roberto Menescal
- Baden Powell de Aquino
- Laurindo Almeida
- Marcos Valle
- Gal Costa
- Stan Getz
- Sérgio Mendes
- Seu Jorge
- Walter Wanderley
- Sitti Navarro
- Lisa Ono
- Brazzaville
- Agostinho dos Santos
- Paula Morelenbaum
Bossa nova -sävellyksiäMuokkaa
- ”Garota de Ipanema” (Jobim)
- ”Água de Beber” (Jobim)
- ”Desafinado (Slightly Out of Tune)” (Jobim)
- ”O Pato” (Silva/Teixeira)
- ”Samba de Uma Nota Só (One Note Samba)” (Jobim)
- ”Corcovado (Quiet Nights of Quiet Stars)” (Jobim)
- ”Samba de Verão (Summer Samba)” (Valle)
- ”O barquinho (Little Boat)” (Menescal)
- ”Você e eu” (Lyra)
- ”Minha Namorada” (Lyra)
- ”Coisa Mais Linda” (Lyra)
- ”Carolina” (Buarque)
- ”Januária” (Buarque)
- ”E la Carioca (She’s a Carioca)” (Jobim)
Eritoten Jobimin sävellykset ovat levinneet laajalle osaksi siksi, että niitä on eniten käännetty englanniksi.
Katso myösMuokkaa
- Bossa nova -tanssi
LähteetMuokkaa
- ↑ http://www.comcienca.br/comcienca/handler.php?section=8&edicao=15&id=140"A estetica du bossa nova (englanniksi)[vanhentunut linkki]
KirjallisuuttaMuokkaa
- Castro, Ruy: Bossa Nova: The Story of the Brazilian Music That Seduced the World. Chicago Review Press, 2012. ISBN 9781613745748. Google Books.