Avaa päävalikko
Almeida 1940-luvun lopulla.

Laurindo Almeida (2. syyskuuta 191726. heinäkuuta 1995) oli brasilialainen kitaristi ja säveltäjä, joka teki suuren määrän levytyksiä sekä klassisen kitaran, jazzin että latinalaisrytmien tyylilajeissa. Yhdessä Bud Shankin kanssa Almeidaa pidetään afroamerikkalaista ja latinalaisamerikkalaista musiikkia ensi kertaa yhdistäneen jazz samban kehittäjänä. Almeida oli ensimmäinen artisti, joka sai Grammy-palkintoja sekä klassisen musiikin että jazztyylin levytyksistä. Hänen diskografiansa käsittää yli sata levytystä viideltä vuosikymmeneltä.[1]

Elämä ja uraMuokkaa

Laurindo Jose de Araujo Almeida Nobrega Neto syntyi São Paulon osavaltiossa lähellä Santosia.[1] Musikaaliseen perheeseen kuulunut Almeida oli itseoppinut kitaristi. Teinivuosinaan hän siirtyi São Pauloon, jossa työskenteli radiomuusikkona ja -sovittajana sekä yökerhoesiintyjänä.[2] 19-vuotiaana hän soitti risteilyaluksilla ja pääsi näin vuonna 1936 Eurooppaan, jossa hän innostui muun muassa Stephane Grappellin ja Django Reinhardtin ”mustalaisjazzista” ja muusta jazzmusiikista.

Vuonna 1947 Almeida muutti Brasiliasta Yhdysvaltoihin rahoilla, jotka oli ansainnut kun The Andrews Sisters oli tehnyt hitin hänen sävelmästään ”Johnny Peddler”. Almeida sai heti töitä Hollywoodin elokuvayhtiöiden studio-orkestereista.[1] Almeida oli mukana myös Stan Kentonin yhtyeessä sen huippuvuosina 1940-luvun lopulta vuoteen 1952.

Vuoden 1953 levytyksillä Brazilliance 1 ja 2 (alun perin nimeltään Laurindo Almeida Quartet featuring Bud Shank) Almeida lanseerasi jazz sambaksi kutsumansa tyylin. Levyillä soittivat entiset Kentonin yhtyeen muusikot Bud Shank, basisti Harry Babasin ja rumpali Roy Harte. Tyyli enteili myöhempiä pohjois- ja eteläamerikkalaisen rytmimusiikin fuusiotyylejä, kuten bossa novaa.[1]

Klassista kitararepertuaaria Almeida alkoi levyttää Capitol Recordsille vuonna 1954, ensimmäisenä albuminaan The Guitar Music of Spain. Almeidan klassisia levytyksiä tuotti Robert E. Myers. Vuoden 1958 Grammy-voittajaa Duets with Spanish Guitar pidetään ensimmäisenä klassisen musiikin crossover-levytyksenä. Siinä Almeidan muusikkokumppaneja ovat mezzosopraano Salli Terri ja huilisti Martin Ruderman. Levylle Almeida sovitti länsimaisen taide- ja kansanmusiikin sävelmiä brasilialaisilla musiikkityyleillä kuten modenha, charo, maracatu ja boi-bumba. Almeidan viidestä Grammy-palkinnosta neljä tuli klassisen musiikin levytyksistä, joihin kuuluvat ensilevytykset Heitor Villa-Lobosin kitarakonsertosta ja Radamés Gnattalin kitarateoksesta Concerto de Copacabana.

Vuonna 1964 Almeida levytti The Modern Jazz Quartetin kanssa albumin Collaboration (Atlantic Records, Euroopassa nimellä The Modern Jazz Quartet with Guest Star Laurindo Almeida, Philips). Almeida soitti MJQ:n kanssa myös kiertueilla 1960-luvulla ja uudestaan 1990-luvulla.[1]

Elokuva- ja televisiomusiikkiMuokkaa

Muun uransa ohella Almeida jatkoi työtä elokuvamusiikin parissa koko elämänsä. Hänen kitaran-, luutun-, mandoliinin- ja muiden kielisoitinten soittoa kuullaan yli 800 elokuvassa ja televisiosarjassa (muun muassa Karjatila High Chaparralissa). Hän toimi myös elokuvasäveltäjänä noin kymmenessä elokuvassa. Almeidan viimeiseksi jäänyt elokuvatyö oli Clint Eastwoodin Armoton (1992).

KuolemaMuokkaa

Almeida jatkoi opetus-, levytys- ja esiintymisuraansa elämänsä loppuun asti. Hän sävelsi yli tuhat kappaletta, joista parisataa on populaareja iskelmiä. Almeida kuoli 77-vuotiaana leukemiaan 26. heinäkuuta 1995 Los Angelesissa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Oliver, Myrna: Laurindo Almeida, 77; Classical, Jazz Guitarist, The Los Angeles Times 1.8.1995. Viitattu 7.10.2016
  2. Watrous, Peter. "Laurindo Almeida, Guitarist, 77; Mixed Pop and Jazz", 1 August 1995. 

Aiheesta muuallaMuokkaa