Besermanin murre
Besermanin murre (myös besermanin kieli) on udmurtin murre, johon tataarin kieli on vaikuttanut voimakkaasti vuosisatojen ajan.lähde?
Besermaneja (ven. бесермяне, udmurtiksi бесерманъёс, tat. бисермәннәр, bisermännär) oli 10 000 vuonna 1926, mutta vuoden 1989 väestönlaskennan aikaan Venäjällä enää 3 122, joista Udmurtiassa 2 998. Tällainen populaation väheneminen johtuu siitä, että 1930-luvulta alkaen besermaneja on pidetty kansallisuutta määriteltäessä sekä udmurtteina että tataareina passeja antaessa ja väestölaskennoissa. Vasta vuoden 1992 heinäkuussa Udmurtian tasavallan korkein neuvosto teki päätöksen "Besermanin kansan historiallisen nimen palauttamisesta".[1]
Besermanin murretta puhutaan Pohjois-Udmurtiassa Tšeptsan ja sen sivujokien varrella. Vain besermania puhutaan kymmenessä kylässä, 41 kylässä käytetään myös venäjää.lähde?
Jotkut besermanien perinteet poikkeavat udmurttitraditioista islamin vaikutuksen vuoksi Volgan Bulgarian ja Kazanin kaanikunnan aikana. Nykytietämyksen valossa he ovat alun perin eteläisiin udmurtteihin kuulunut ryhmä, johon turkkilaiset kansat ovat vaikuttaneet voimakkaasti. Volgan Bulgariassa osa eteläudmurteista omaksui islamin, johon myös ryhmän nimitys perustunee (venäjän musulmane, basurmany ’muslimit’).[2] Venäläisiä nimityksiä besermjane, besermene, bisurmene on käytetty myös monista muista Volgan–Uralin seudulla asuneista kansanryhmistä.[3] Etnografiset tai historialliset tiedot eivät kuitenkaan tue väitettä, jonka mukaan besermanien esi-isät olisivat yleisesti olleet muslimeja.lähde?
Kaikille uralilaisille kielille ominaisesti besermanin murre on sukupuolineutraali eli siinä ei ole kieliopillista sukupuolta.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ О восстановлении исторического имени бесермянского народа, www.kodeks.ru
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 113. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 20. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
