Bašiqa (arab. بعشيقة‎, Ba‘šīqa, kurdiksi بەعشیقە‎, Bašîqa) on pikkukaupunki Irakin Niniven maakunnassa Mosulin koillispuolella. Kaupungissa oli vuonna 2019 arviolta 11 000 asukasta ja heidän valtaosansa on jesidejä. Kaupungissa on myös kristitty vähemmistö.

Bašiqa

Bašiqa

Koordinaatit: 36°26′48″N, 43°20′50″E

Valtio  Irak
Maakunta Ninive
Piirikunta Al-Hamdaniya
Väkiluku (2019)  (arvio) 11 000


















Maantiede

muokkaa
 
Paikallisia, taustalla jesidipyhättö.

Bašiqa ja siihen yhteenkasvanut naapurikaupunki Bahzani sijaitsevat Pohjois-Irakin Niniven maakunnassa. Ympäröivä seutu on välimaastoa kurdien asuttamien vuorien ja arabien asuttaman aavikon välissä Niniven tasangolla[1] laaksossa Maqlubvuoren juurella.[2] Mosul sijaitsee Bašiqasta noin 20 kilometriä lounaaseen. Matkaa Bartellaan etelässä on noin 15 kilometriä ja Qaraqošiin 30 kilometriä. Noin 35 kilometriä Bašiqasta pohjoiseen sijaitsee Ain Sifni eli Šeikan ja 48 kilometriä Lališ, jesidien tärkein uskonnollinen keskus.[1] Kaupungista noin 20 kilometriä koilliseen sijaitsee syyrialais-ortodoksinen Mar Mattain luostari.[3]

Historia

muokkaa

Bašiqa ja naapurikaupunki Bahzani sijaitsevat yhdellä jesidien ydinalueista. Bašiqassa sijaitsee useita etenkin 1100-luvulla vaikuttaneille jesideille omistettuja pyhättöjä. Alue on ilmeisesti ollut jo tuolloin tunnettu jesidien parissa, mutta he levittäytyivät sinne vasta 1200-luvulla, jolloin paikalle asettui Šeikanin alueelta paenneita jesidejä.[2] Jesidien ohella kaupungilla on kristittyä historiaa. Alueen väestö kääntyi kristinuskoon 600-lukuun mennessä. Kristityissä lähteissä paikalla mainitaan olleen vuopden 630 paikkeilla merkittävä jakobiittikoulu. Myöhemmin kristityt jakautuivat ortodoksehin ja katolisiin kirkkoihin.[3]

Vuonna 1890 Šeikanin jesidit kieltäytyivät maksamaan Osmanien valtakunnan veroja ja paikalle lähetettiin niitä keräämään Mosulin kuvernöörin armeija. Tässä yhteydessä Bašiqa ryöstettiin ja monia sen pyhättöjä tuhottiin.[2] Maantieteilijä Vital Cuinet mainitsi 1800-luvun lopussa paikalla asuneen noin 2 000 kristittyä ja 1 000 jesidiä. Seuraavalla vuosisadalla jesidit mainitaan enemmistönä.[3]

Persianlahden sodan yhteydessä vuonna 1991 puhkesi kurdien kapina, joka johti Irakin armeijan vetäytymiseen osista Irakin Kurdistania. Bašiqa pysyi kuitenkin keskushallinnon alaisuudessa.[2] Äärijärjestö Isis hyökkäsi Niniven tasangon alueelle vuonna 2014 ja sen taistelijat valtasivat Bašiqan 7. elokuuta samana vuonna. Paikalliset pakenivat ja monia kaupungin jesidipyhättöjä tuhottiin. Kaupunki vapautettiin 7. marraskuuta 2016 ja paikallisia alkoi palata koteihinsa tammikuussa 2017. Kaikki tuhotut pyhätöt jälleenrakennettiin.[1]

Väestö

muokkaa
 
Syyrialais-ortodoksinen jumalanpalvelus.

Vuonna 2019 Bašiqassa oli arviolta 11 000 asukasta ja heidän valtaosansa olivat jesidejä.[4] Paikalliset jesidit puhuvat äidinkielenään kurdia tai arabiaa. Arabiankieliset jesidit ovat paikallinen poikkeus jesidien valtavirrasta, joiden valtaosa puhuu kurdia.[2] Kristitty vähemmistö on jakautunut syyrialais-ortodokseihin ja kaldealaiskatolisiin. Kaupungissa on myös muslimivähemmistö.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c The Yazidi mausoleum of Melek Miran in Bashiqa L’association MESOPOTAMIA. Viitattu 10.8.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e Birgül Açıkyıldız: The Yezidis : The History of a Community, Culture and Religion, s. 23-24, 56, 60, 125. I.B. Tauris, 2014. ISBN ‎ 9781784532161 (englanniksi)
  3. a b c d Mart Shmoni church in Baashiqa L’association MESOPOTAMIA. Viitattu 10.8.2024. (englanniksi)
  4. Life after ISIS: New challenges to Christianity in Iraq (pdf) (s. 22) 2020. id to the Church in Need. Viitattu 11.8.2024. (englanniksi)