Avaa päävalikko

Börje Bror Brotell (3. helmikuuta 1922 Turku6. joulukuuta 2009 Turku) oli suomalainen Waffen SS-sotilas ja jatkosodan panssariässä.

Börje Bror Brotell
Henkilötiedot
Syntynyt 3. helmikuuta 1922
Turku
Kuollut 6. joulukuuta 2009 (87 vuotta)
Turku
Ammatti Toimitusjohtaja
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)

Suomi Suomi 1939–1940, 1943–1944, 1945–1947

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa 1941–1943
Palveluvuodet 1939–1947
Taistelut ja sodat

toinen maailmansota

Sotilasarvo luutnantti
Kunniamerkit Panssarintuhoojan merkki, 3. luokan Vapaudenristi

TalvisotaMuokkaa

Brotell liittyi talvisotaan vapaaehtoisena olleessaan 17-vuotias. Hän toimi suojeluskunnan lähettinä.

Waffen-SSMuokkaa

Brotell liittyi Insinööritoimisto Rataksen kautta Saksaan suomalaiseen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonaan, joka oli osa moottoroitua SS-divisioona Wikingia. Brotell kuului pataljoonan ensimmäiseen komppaniaan ja toimi konekiväärimiehenä aseenaan MG-42.[1] Brotell haavoittui Kaukasuksella elokuun 15. päivänä vuonna 1942. Räjähtävä luoti osui oikeaan reiteen. Hänet kuljetettiin hoitoon Puolan kautta Itävaltaan. Toipumislomalla hän oli Suo­messa. Brotell palasi Saksaan SS-Junkerschuleen Bad Tölziin, jossa hän sai upseerikoulutuksen. Koulutus keskeytyi, kun marsalkka Mannerheim kutsui miehet takaisin Suomeen. Vuoden 1943 lokakuussa Brotell liittyi kenraalimajuri Ruben Laguksen panssaridivisioonan vasta perustettuun rynnäkkötykkipataljoonaan.

JatkosotaMuokkaa

Brotell tuhosi virallisesti 11 vihollisen vaunua Tali–Ihantalan taistelussa ja neljä varmistamatonta vaunuta. Brotell onkin tuloksellaan menestynein suomalainen vaununjohtaja.

Sodan jälkeenMuokkaa

Sodan jälkeen Valpo mustamaalasi Brotellia ja sai osan muista Waffen-SS veteraaneista uskomaan tämän olevan ilmiantaja saksalaismielistä vastarintaliikettä vastaan. Valpo myös epäili Brotellin kuuluvan SD:hen, mutta se ei saanut asialle näyttöä. Valpo myös määräsi erottamaan Brotellin huoltoupseerin virasta, koska vanhat SS-miehet, eivät saaneet toimia sodan jälkeen valtion viroissa. Brotell oli töissä ostajana Wärtsilässä vuoteen 1968. Vuonna 1970 hän perusti oman liikeyrityksen, joka toi maahan teknokemiallisia tuotteita. Suurimmat asiakkaat olivat telakat ja Neste. Brotell johti yritystään aina eläkeikään saakka.

Vuonna 1948 Brotell pelasi yhden SM-sarjaottelun Turun Palloseurassa.[2]

1994 Brotell valittiin Panssarikillan kunniapuheenjohtajaksi.

MuistomerkitMuokkaa

Ps.531-10 Bubi Sturmgeschütz 40 G -rynnäkkötykki, jolla Brotell tuhosi jatkosodan ratkaisutaisteluissa kesällä 1944 eniten vihollisen vaunuja on esillä Panssariprikaatissa Panssarijääkärikomppanian edessä.

PopulaarikulttuurissaMuokkaa

LähteetMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Vertanen, Anu: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945–1948. Suomen historian Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa 28.8.2005. 106 sivua. PDF-verkkoversio
  • Achtung (23) N:o 4 1999 Börje Brotell: Tiesin ettei vaunuuni osu, Karl-Erik Ladau muistelee II.
  • Achtung (64) N:o 1 2010 SS-Rottenführer Esko Kallio: Päiväkirjan lehtiä 1941–1944 osa 1, Börje Brotell on poissa.