Axel Gustaf Mellin

suomalainen virkamies ja tuomari

Axel Gustaf Mellin (2. heinäkuuta 1775 Hautaan kartano, Akaa19. maaliskuuta 1856 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja oikeuslaitoksen virkamies.[1]

Axel Gustaf Mellin, Johan Erik Lindh 1850

Mellinin vanhemmat olivat tilanomistaja ja vapaaherra, kornetti Berndt Johan Mellin (1744-1811) ja Agneta Juliana von Knorring (1753-1778), jonka veli oli valtiopäivämies Henrik Johan von Knorring. Axel Gustafin sisaruksia olivat vapaaherra, luutnantti Karl Johan Berntsson Mellin (1776-1817) ja Sofia Juliana Mellin (1778-1835). Axelin äiti kuoli viimeiseen synnytykseen 25-vuotiaana kun poika oli vain kolmevuotias.lähde?

Axel Gustaf valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1788 ja suoritti tuomarin perustutkinnon vuonna 1792. Sen jälkeen Mellin toimi Turun hovioikeudessa auskultanttina ja notaarina ja sai varatuomarin arvon vuonna 1800. Seuraavina vuosikymmeninä hän jatkoi uraansa sekä Turun että Vaasan hovioikeudessa, mutta toimi samalla myös senaatin palveluksessa, ensin sen yleisenä esittelijäsihteerinä ja myöhemmin senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana lähes 25 vuoden ajan. Pitkän virkauransa aikana Mellin osallistui monien keskeisten valtiollisten kysymysten käsittelyyn niin senaatissa kuin sen työtä tukeneissa komiteoissa.[1]

Hänen puolisonsa oli keisarinna Elisabet Aleksejevnan hovinainen Magdalena Vilhelmina de Carnall (1792-1875). Heille syntyivät tyttäret: keisarinna Aleksandra Fjodorovnan hovineiti Agneta Charlotta Vilhelmina Mellin (1816-1892), joka avioitui serkkunsa vapaaherra, senaatin kopisti Gustav Adolf Mellinin (1815-1853) kanssa ja vapaaherratar Augusta Constancia Mellin (1817-1843), joka avioitui vapaaherra Anders Edvard Ramsayn kanssa vuonna 1840.lähde?

Mellin hankki omistukseensa Porvoon pitäjässä sijainneen Sannäsin kartanon ja rakennutti vuosina 1836–1837 vielä nykyäänkin jäljellä olevan kartanon päärakennuksen, jonka suunnittelijana oli Carl Ludvig Engel. Samaan aikaan uudistetun kartanon puiston suunnitteli arkkitehti Paul Olsson, jonka muita töitä olivat muun muassa Hietaniemen hautausmaa Helsingissä ja Kultarannan puisto Luonnonmaalla.

Mellin toimi Ritarihuoneen sihteerinä Porvoon valtiopäivillä 1809. Hän sai todellisen valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1824 ja jäädessään eläkkeelle virkauraltaan todellisen salaneuvoksen arvon vuonna 1854.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa