Automaatti (ravintola)

Automaatti on nimitys pikaruokaravintoloille, joissa tarjottiin yksinkertaisia ruoka-annoksia ja juomia myyntiautomaateista. Maailman ensimmäinen automaattiravintola oli nimeltään Quisisana. Se avattiin Berliinissä vuonna 1895.

Automat Eighth Avenuella, Manhattan, New York, 1932.

Automaattiravintolassa. Kuvitus Kyläkirjaston Kuvalehdessä vuonna 1907.

Automaattiravintola Berliinissä vuonna 1896.

Aleksanterinkatu 13:ssa sijainneen automaattiravintolan mainos Päivälehdessä vuonna 1901.

Helsinkiläisen automaattiravintola Unionin maksupoletti 1911-12. Helsingin kaupunginmuseo.

Automaattiravintola Philadephiassa 1900-luvun alussa.

Automaattiravintola Standard Tukholmassa, 1907.

Suomeen automaattiravintolat tulivat Saksasta ja ne tulivat suosituiksi 1910-luvulla. Suomen ensimmäinen automaattiravintola perustettiin Helsinkiin Aleksanterinkatu 13:n vuonna 1901 ja toinen vuonna 1911 Kaivokadulle, sekä kolmas Erottajankatu 11:n. Myös Turussa oli automaattiravintola Yliopistonkadulla.

Automaatit olivat eräänlaisia nykypäivän pikaruokaloiden edeltäjiä, koska niissä oli itsepalvelu. Asiakkaat ostivat automaateista kolikoilla esimerkiksi keittoa, voileipiä, piirakoita tai olutta.

Automaattien alku

Saksasta peräisin olevaa sanaa automat käytetään kaikenlaisista kolikoilla toimivista annostelulaitteista. Maailman ensimmäinen automaattinen virvokkeiden annostelija ilmestyi Berliinin eläintarhan alueelle kesäkuussa 1895. Ensimmäisenä toimintapäivänä siinä myytiin 5 400 voileipää, 9 000 lasillista viiniä ja mehua, sekä 22 000 kuppia kahvia. Ensimmäinen lämpimiä aterioita sekä voileipiä ja juomia tarjoileva automaatti esiteltiin yleisölle Berliinin teollisuusnäyttelyssä vuonna 1896.

Automaattiravintoloiden maine levisi nopeasti vuonna 1897, kun sellainen asennettiin Brysselin maailmannäyttelyyn, jossa se voitti kultamitalin. Samana vuonna ilmoitettiin, että samanlainen ravintola avataan pian Philadelphiassa ja St. Louisissa. Vuonna 1900 Pariisissa oli bulevardien varsilla buffet-automaatteja. Lontooseen automaatit ilmestyivät vähän myöhemmin. Noihin aikoihin matkailija löysi Pietarista automaattisen ravintolan nimellä Quisisana.

Automaatissa Berliinissä...

Gunilla Lindahl kirjoitti vuonna 1908 ilmestyneessä Kätilö-lehdessä automaateista seuraavasti:

Vielä sananen automaateista. Meillä Suomessa ovat sellaiset automaattiravintolat vielä aivan uutta, tuskin lienee niitä muita kuin yksiainoa Helsingissä. Mutta Berliinissä niitä sen sijaan on, paha vaan etten numerolleen saanut niistä selvää. Melkein aina joka kolmas ovi kadulla vie automaattiin eli muuhun kahvilaan; että ne ovat tuottavia liikkeitä huomaa siitä, että ne aina ovat täynnä, menipä niihin sitte aamusta, illasta, yöstä eli puolesta päivästä. Luulin jo etteivät Berliiniläiset kotonaan ruokaa valmistakaan vaan että kaikki käyvät ravintoloissa syömässä. - - Automaateissa saa tavallisesti itse palvella itseään, vaikka suuremmissa on tarjoilijoitakin tavallisesti aina miespassareita, naisia en nähnyt muuta kuin kassassa. Seinässä on merkittynä ruu´an ja juoman nimi, hinta ja aukko, minne maksu pudotetaan ennenkuin annoksen saa. Kun sitte hanasta vaan kiertää tulee joko kahvia, teetä lihalientä, viiniä, olutta y. m. y. m. Saksalaisten kansallisjuomaa, olutta tuskin voi matkailijakaan siellä välttää - - Kalliiksi ei ruoka automaateissa tule, mutta se on niin yksitoikkoista ja rasvalla pilattua ettei sitä ajanpitkään voi syödä. Yhtämittainen surina vaan kuuluu ympäri salin, missä joka paikka on syöjiä täynnä, ja yhtä paljon on syöjiä eli juojia siellä seisovillaankin. Koko huone muistuttaa muurahaiskeolta.

... ja Helsingissä

Helsingin ensimmäinen automaattiravintola perustettiin vuonna 1901 Lundqvistin kauppapalatsiin Aleksanterinkatu 13:n. Päivälehden mainoksessa mainitaan että ”automaattisesti” tarjotaan useita eri olutmerkkejä, ”Sokolaadia ja Buljongia” ja buffetista ”Lämpösiä annoksia”. Mainoksessa mainittiin: ”Yleisöä pyydetään olemaan antamatta juomarahoja palvelijoille”.

Itsepalvelu oli uusi asia ravintoloissa. Kyläkirjaston Kuvalehdessä todettiin vuonna 1907, että automaattiravintolat ovat alkaneet käydä varsin yleisiksi suurkaupungeissa. ”Helsingissäkin on yksi sellainen; Tukholmassa niitä on hyvin monta, ja kauempana ulkomailla, varsinkin Saksassa, myöskin.” Lehti raportoi automaattiravintolasta seuraavasti:

Automaattiravintoloissa ei ole ensinkään tarjoilijoita, jotka ottavat vastaan tilauksia ja tilaajille tuovat pyydettyjä ruokia ja juomia. Tarjoilijain sijassa ovat itsetoimivat koneet, joita yleisö käyttää. Ravintolasalin peräseinässä on joukko hanoja ja niiden alla pöydällä kuppeja, lautasia j. n. e. Kirjoitus kunkin hanan kohdalla osoittaa mitä ainetta siinä kohden on saatavissa. Tahdomme esim. juoda kupin kahvia ja syödä pari voileipää. Otamme pöydältä pienen kahvitarjottimen, johon on valmiiksi järjestetty kuppi, muutamia sokeripalasia ja pienoinen annos kermaa. Menemme sitten sen hanan kohdalle, jonka päällä on kirjoitus ”Kahvia” ja asetamme kupin torven alle. Torven vieressä on aukko, jonka päällä seisoo: ”25 penniä”; haemme 25 pennisen ja pudotamme sen rakoon, jonne se soluu ja vaikuttaa painollaan automaatin koneistoon. Kohta virtaa torvesta kahvia parahiksi sen verran, että kuppimme tulee täyteen. Toisessa paikassa näemme suuren lasikuupan alla ympyränmuotoisen laatan, jonka reunaan on ladottu voileipiä, mikä vasikanlihalla, mikä lohiviipaleella, mikä milläkin päällystettynä. Valitsemme niistä mieluisan, käännämme levyä siksi, kunnes valitsemamme pala tulee määrätylle kohdalle ja panemme taas lanttimme rakoon, niin voileipä laskeutuu alla olevalle lautaselle, josta sen voimme ottaa pois. Sitten menemme eväinemme lähimmän vapaana olevan pikkupöydän ääreen ja nautimme ne siinä. Kaikki on jo valmiiksi maksettu eikä kukaan ole meiltä passauksesta juomarahoja kärkkymässä. Paraiten varustetuissa automaateissa on tarjona monenlaisia halpoja ruoka-annoksiakin, sekä liemi- että liharuokia, niin että niistä saa kokoon niin täydellisen ja monipuolisen aterian kuin vain haluaa ja kukkaro kannattaa. - - Tuon tuosta käy yleisön salissa myös palvelija korjaamassa pois käytetyt astiat. Vielä on salissa rahanvaihtaja, jolta saa sopivia lantteja. Koneisto on näet niin järjestetty että ainoastaan määrätty lantti, jolla on täsmälleen oikea kokonsa ja painonsa, tekee siihen tarkoitetun vaikutuksen. Jos koetat narrata automaattia esim. tinanapilla, niin ei tavaraa tulekaan, vaan nappisi putoaa eteesi takaisin.

Naisten Ääni -lehdessä vuodelta 1915 kerrotaan Helsingissä olleesta automaattiravintolasta, jonka perustaminen syntyi Tyttöjen Ammattikoulun päättäjäisissä, jonka kolme opettajaa Mathilda Blomqvist, Elin Mobedrg ja Hilja Rikala perustivat osakeyhtiön. Yhtiö Helsingfors Automat-ab Oy oli perustettu vuonna 1912. Kaivokadun automaattiravintolan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Yhtiön toinen automaattiruokala oli avattu myös vuonna 1912 Erottaja 11:ssa.

Helsingin kaupunginvaltuustolle ilmoitettiin vuonna 1921 seuraavat automaattiravintolat ja kahvilat:

• "Sörnäisten kahvila automaatti Sörnäs kafe automat N:rot 1 ja 2", Viertotie 22, ja 111 linja 13
• Ruokala "City Automat", Erottajankatu 11
• "Automat Boulevard", Yrjönkatu 3
• ruokala Finska Automaten - Suomalainen Automaatti Oy, Unioninkatu 26
• "Grande Automat”, Korkeavuorenkatu 45

Kuvia

• 
  Tässä Friedrichstraßen rakennuksessa toimi automaattiravintola.
• 
  Automaattiravintola Japanissa (2009)
• 
  Automaattiravintola Philadelphiassa vuonna 1906.
• 
  Edward Hopper: Automat (1927)
• 
  Alankomaalaisen automaatti­ravintolan tarjontaa v. 2007
• 
  Pieni automaattiravintola Amsterdamissa (2022)
• 
  Automaattikioski tien vieressä.
• 
  Kuumia, friteerattuja ruokia automaatissa.

Aiheesta muualla

Dokumenttielokuva

• Lisa Hurwitz: The Automat (USA, 2021) 1 h 19 min

Verkossa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Automaatteja Wikimedia Commonsissa

• Lidberg, Johan: Automatrestauranger - för over 100 år sedan Svenska Dagbladet. 8.11.2013. Svenska Dagbladet Holding Aktiebolag. (ruotsiksi)