Atarneus (m.kreik. Ἀταρνεύς, myös Atarna, Ἄταρνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Dikiliä.[3]

Atarneus
Ἀταρνεύς
Atarneuksen kaupunginmuurien jäänteitä.
Atarneuksen kaupunginmuurien jäänteitä.
Sijainti

Atarneus
Koordinaatit 39°5′29″N, 26°55′18″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Dikili, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400–300-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Aiolis

MaantiedeMuokkaa

Atarneus sijaitsi Aioliissa, mutta luetaan joskus myös osaksi Myysiaa. Se sijaitsi lähellä Lesboksen saaren vastaista rannikkoa, ja sen kautta kulki tie Adramyttionista Kaikoksen tasangolle.[2][4] Atarneuksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1]

HistoriaMuokkaa

Kaupungin alkuperäinen nimi lienee ollut juuri Atarneus, mutta myöhemmin se tunnettiin ennen kaikkea nimillä Atarna, Atarnea ja Aterne. Herodotos kertoo, että Kyyros antoi Atarneuksen alueen Khioksen asukkaille näiden luovutettua hänelle lyydialaisen Paktyeen vuonna 547/546 eaa. Stefanos Byzantionlainen yhdisti Atarneuksen Homeroksen mainitsemaan Tarneen, mutta mahdollisesti perusteettomasti.[2][5] Atarneuksen väestö koostui ilmeisesti suuren osan kaupungin historiaa osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista eli barbaareista.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Atarneus (Ἀταρνεύς) ja Atarneitēs (Ἀταρνείτης).[2]

Persialaiset voittivat Miletoksen tyrannin Histiaioksen Joonian kapinan aikaan Malenessa Atarneuksen alueella, ja vangitsivat tämän.[2][6] Myöhemmin kaupunkia asuttivat Khioksesta karkotetut demokraatit, jotka tekivät sieltä hyökkäyksiä kotisaarelleen ainakin vuonna 409 eaa.[7] 300-luvun eaa. puolessa välissä kaupungin tyrannina toimi Hermias, joka oli Aristoteleen ystävä ja appi.[2] Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Pausaniaan mukaan Atarneusta kohtasi sama onnettomuus kuin Myusta, toisin sanoen se täytyi hylätä lähivesistöissä lisääntyneiden sääskien määrän vuoksi. Epäselväksi kuitenkin jää, mistä tämä johtui, koska kaupungit sijaitsivat melko kaukana toisistaan. Atarneus kuitenkin ilmeisesti hylättiin, eikä se ollut enää olemassa Pliniuksen aikana.[2][8]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Atarneus on ollut ympäröity muurein, joista on säilynyt joitakin jäänteitä. Ne on ajoitettu 500–400-luvuille eaa. Kaupungin paikalta on löydetty myös 300-luvulle eaa. ajoitettujen rakennusten raunioita sekä saman ajan keramiikkaa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”803 Atarneus”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g Smith, William: ”Atarneus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Atarneus Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. Ksenofon: Anabasis 7.8.8.
  5. Homeros: Ilias 5.44.
  6. Herodotos: Historiateos 6.28–29.
  7. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.65; Ksenofon: Hellenika 3.2.11.
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus 7.2.10–11; Plinius: Naturalis historia 5.30.